Apeqqutigineqarajuttut

Apeqquterpaaluit suliffeqarnermut attuumassuteqartut. Apeqqut ujakkat tooruk akissutissarsillugulu. Quppernerup aterpiaani: Taaguutinik atorneqarajuttunik nassuiaatit.

Aap, atorfinitsitaanermut isumaqatigiissutivit misissorneqarnissaanut tamatigut ikiorne­qar­sin­naa­vutit sulisut sinniisaannit, sumiiffimmi SIP-mit imaluunniit SIK-p allattoqarfianit.

  • Nalornisaqaruit atorfinitsitaanermut isumaqatigiissut atsioqinagu. Apeqqutigi­ni­­akkatit akissutissarseqqaakkit.
  • Atorfinitsitaanermut isumaqatigiissummi minnerpaamik uku allassimasariaqarput:
    • Sulisitsisup sulisullu aqqi adressiilu.
    • Suliassarititaasut.
    • Atorfiup taaguutaa.
    • Isumaqatigiissut suna atorfeqarnermut atuunnersoq.
    • Akissarsiat piffissarlu suliffiusoq.
    • Ulloq atorfiniffik.
    • Soraarnermi/soraarsitsinermi piffissaq sioqqutsisumik kalerriiffiusussaq.

Inatsiseqanngilaq sulisitsisup atorfinitsitaanermut isumaqatigiissummik tunniussisussaatitaa­ne­ra­nik. Kisianni nalinginnaasuuvoq pisortani atorfininnerni atorfinitsitaanermut isuma­qatigiissummik atsior­toqartarnera. Aamma suliffinni namminersortunit pigineqartuni ator­fi­nitsitaanermut isumaqatigiissusiortoqarajuppoq illua’tungeriit atsiugassaannik.

  • Ilinnut pitsaanerpaassaaq atorfinitsitaanermut isumaqatigiissuteqaruit. Taamaattumik tamanna sulisitsisumut qinnutigisariaqarpat.
  • Sulisitsisoq atorfinitsitaanermut isumaqatigiissusiorumanngippat allatut qulakkeerniartariaqarpat qanoq akissarsiaqartitaaniarnersutit sulininnilu allatigut qanoq atugassaqartitaani­ar­nersutit – pitsaanerpaassaarlu allakkatigut tamakku uppernarsarneqarpata.
  • Sulisitsisoq atorfinitsitaanermut isumaqatigiissusiorumassanngikkaluarpat sulisut sinnii­saat, sumiiffimmi SIP imaluunniit SIK-p allattoqarfia attavigikkit siunnersorneqaq­qul­lutit.
  • Atorfinitsitaanermut isumaqatigiissusiortoqarpat taanna atsiortinnagu SIK-mut ilaasortatut periarfissaqarputit SIK-p allattoqarfiani siunnersortit ilaannut isumaqatigiissut misissortissal­­lugu.

Sulisitsisoq aalajangersinnaavoq misiliummik atorfinitsinniarlutit, tamanna atuutissal­lu­ni sivi­su­ner­paamik qaammatini pingasuni. Misiliummik atorfeqarallarnissap isuma­qa­­ti­giis­su­taanera allassima­suutigineqassaaq (tamanna atorfinitsitsinermut isumaqatigiissummiikkajuppoq).

  • Misilinneqarnerup nalaani sulisitsisup sivikillisamik piffissaliilluni sioqqutsisumik kalerrii­nik­kut soraarsissinnaavaatit, taamatuttaaq illit sulisutut sivikillisamik piffissaliillutit sioqqutsi­su­­mik kalerriinikkut soraarsinnaavutit.
  • Misilinneqarnerup nalaani soraarsitsinermi/soraarniuteqarnermi tunngavilersuilluarnissamik piumasaqaatit misilinneqarnerup qaangiutereernerani piumasaqaatitut inngillat. Imaluunniit ima oqaatigalugu: Misilinneqarnerup nalaani sulisitsisumut oqinnerussaaq soraarsissallutit, ilinnullu oqinnerussalluni soraarniassallutit, misilinneqarnerup kingorna ator­finivinnermi piumasaqaataalersussanut naleqqiullugu.
  • Misilinneqarneq qaangiuppat “nalinginnaasumik” atorfeqalissaatit, taamalu soraarsitsi­ner­mi soraarniarnermiluunniit sioqqutsisumik kalerriinissamut piffissat nalinginnaasut atuutilis­sal­lutik.

Sulisut sinniisaat suliffimmi suleqatigisaminit qinerneqartarpoq, suliassaralugu soqutigisassi aqut­si­sut tungaannut sulissutigisarnissaat.

  • Sulisut sinniisaat arlalitsigut ilinnut iluaqutissanik isumagisassaqarpoq, soorlu:
    • Pisuni aalajangersimasuni siunnersuisarnermigut, soorlu sulisitsisup soraarsinnialersaa­ler­patit.
    • Akissarsianut tapinik isumaqatigiinniarnermi ikiuunnermigut.
    • Illersuisutut ikiuunnermigut, soorlu napparsimalluni sulinngittarnerit pillugit oqaloqa­ti­giin­nerni, atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnerni il.il.
    • Iluarsisariallit aqutsisunik oqaloqatiginnissutiginerisigut, soorlu makkununnga tunngasut: Piffissap suliffi­u­sup inissisimanera, unillatsiarnerit neriffiusut qasuerserfiusullu kii­sa­lu sullivimmi avatangiisit.

Sulisut sinniisaannik qinersisoqassappat piumasaqaataavoq sulisut SIK-p isumaqatigiissu­taa malillu­gu atorfeqartinneqartut ikinnerpaamik tallimaanissaat.

  • Taamaattumik tallimaagussi – sulisullu sinniisoqanngippata – suleqatitit oqaloqatigisinnaa­va­tit sulisut sinniisaannik qinersinissaq pillugu.
  • Sumiiffimmi SIP ikiuullunilu siunnersuisinnaassaaq qanoq sulisut sinniisaannik qinersinissar­si pillugu.

Namminersorlutik Oqartussanik GE-millu SIK-p tunngaviusumik isumaqatigiissutaani allassimavoq sulisitsisoq suliamik aqutsisinnaatitaallunilu agguataarisinnaatitaasoq. Aqutsisinnaa­ti­taaneq taman­na soorunami killissaqarpoq. Soorlu inatsisit isumaqatigiissutillu sulisitsisup sulinermik aqutsisinnaatitaanerata killinginik aalajangersagaqarput.

  • Aqutsisinnaatitaanermi ilaatigut pineqarput a) kissaatigisarpiamik sulisussarsisinnaatitaa­neq, b) suliassamut malitassiisinnaatitaaneq/naalakkiuteqarsinnaatitaaneq, kiisalu c) soraar­­sitsisinnaatitaaneq, tamanna sulisup imaluunniit sulisitsisup atugarisaanut tunngatil­lu­gu naleqquttumik tunngavissaqarpat.
  • Soraarsitsinissamut pisinnaatitaaneq taaneqareersutut killissaqarpoq. Taamaalilluni soraarsitsisoqarsinnaavoq aatsaat tamanna sulisup imaluunniit sulisitsisup atugarisaanut tunnga­til­­lu­gu naleqquttumik tunngavissaqarpat (imaluunniit isumaqatigiissutini allassimasutut: inunnik ataasiakkaanik soraarsitsinerni assigiinngitsuliortoqassanngilaq). Soraarsitsinerit su­­lisup imaluunniit sulisitsisup atugarisaanut tunngatil­lu­gu naleqquttunik tunngavissa­qar­sin­naapput: Soorlu sipaarniarnernik, suliassaaleqinermik, suleqatigiinnermi ajornartorsiu­te­qarnermik, piukkunnannginnermik imaluunniit suliartunngitsoortarnernik.

Sulisartut SIK-p isumaqatigiissutaanik atuisut ilaannaat funktionæriupput, atorfillit pillugit inatsim­mi pineqartut eqqarsaatigissagaanni.

  • SIK-p isumaqatigiissutaanik atuisut funktionæriusut ilaatigut tassaapput allaffimmiut aam­ma meeraaqqerivinni meeqqerivinnilu sulisut. Sulisut lederitut pisortaasut aamma funkti­o­næriusinnaapput.
  • Funktionæritut atorfeqarneq soraarsitaalernermi pisinnaatitaaffiliisarpoq. Soorlu sulisitsi­soq soraarsitsinialeraangat sioqqutsisumik kalerriinermut piffissaq sivisunerusarpoq.
  • Nalorniguit funktionæriunerlutit SIK-p allattoqarfia saaffigisinnaavat. Funktionæriunersutit taamaannginnersutilluunniit tassani nassuiaanneqarsinnaassaatit.

Funktionæriuguit (soorlu allaffimmiuullutit meeqqerivimmiluunniit sulisuullutit) sulisima­ner­­mik uppernarsaammik sulisitsisunnit pisassaqartitaavutit, tassani allassimassalluni pif­fis­sami sumi su­li­simanersutit, sunik suliaqarsimanersutit kiisalu qanoq akissarsiaqartitaa­si­manersutit.

  • Funktionæriunngikkuit sulisimanermik uppernarsaammik pisassaqartitaanngilatit, tamanna atorfinitsinneqarnermut isumaqatigiissummi imaluunniit sulisut akissarsiaat sulinermilu atu­­­gassarititaasut pillugit kattuffiup isumaqatigiissutaani allassimanngip­­pat. Pisassaqartitaanngikkaluarlutilli soorunami sulisitsoq sulisimanermik alla­gar­tamik taamaattu­mik qinnu­igisinnaavat. Taava akuerisinnaavaatit itigartillutilluunniit.
  • Sulisitsisut pisussaaffeqanngilaq ilassinneqqusissummik allakkiuutissallutit, kisianni taamaat­tumik allagaqaqqullugu qinnuigisinnaavat – taava sulisitsisup nammineq aalajangissavaa tamanna akuerissanerlugu.

Feeriarneq pillugu inatsit naapertorlugu ukiut tamaasa sapaatip-akunnerini tallimani feeriarnissamik pisassaqarputit, ukiumi feeriarfimmi 1. februaarimit 31. januaarimut ingerla­su­mi.

  • Qaqugu feeriassanersutit illit sulisitsisuillu nalinginnaasumik isumaqatigiissutigisussaavarsi. Isumaqatigiissinnaanngikkussili sulisitsisup aalajangersinnaavaa qaqugu pissanersoq. Taamaattoqartillugu sulisitsisup feeriarneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat malittussaavai, soorlu sivikinnerpaamik sapaatip-akunnerini pingasuni ataqatigiimmik feeriarsinnaatitaa­neq. Aamma feeriap qaqugu pinissaata sioqqutsisumik nalunaarutigineqartarnissaanut ma­littarisassaqarpoq, taamaalillutit feeriarnissat piareersimaffigisinnaaniassagakku.
  • Erseqqissumik tunngaviusoq tassaavoq feeriarnerit aallartereersoq sulisitsisup unitsissinnaan­­ngikkaa suli­ar­toqqullutillu. Kisianni sulisitsisup – pissutissaqarluaruni – suliartoqqusinnaavaatit feeriap aallartinngitsiarnerani. Taama pisoqassagaluarpat taartisiatut feeriaqar­sin­naatitaavutit, feeriarnissaraluavillu unitsinneqarnerani annaasaqaatinngortut sulisit­sisup matussusissavai.
  • Feeriarneq pillugu inatsimmi aamma malittarisassaqarpoq feeriap nalaani napparsimalernermut tunngasunik. Napparsimaneq sivikinnerpaamik nalunaaquttap-akunnerinik 40-nik sivisussuseqarsimappat, taamalu feeria siunertaasutut ilorrisimaarfiutigiunnaarluni, taarti­­si­­atut feeriaqarsinnaatitaavutit
  • Feeriamut tunngatillugu pisinnaatitaaffitit nalornissutigigukkit SIK-p allattoqarfia paasiniaa­vi­gisinnaavat.

Aap. Isumaqatigiissutit assigiinngitsut akissarsianut tapinik qinnuteqarnissamut pisinnaatitaaffiliipput. Illit suliannut tunngatillugu tapit suut periarfissaanersut isumaqatigiissummi illit sulininnut atuuttumi takusinnaavatit. Tapit isumaqatigiinniutigineqarsinnaapput sulisut sinniisaannit, sumiiffimmi SIP-mit imaluunniit SIK-p allattoqarfianit.

  • Sulisut sinniisaat, sumiiffimmi SIP imaluunniit SIK-p allattoqarfia saaffigikkit.

Napparsimaneq immini soraarsitaassutigineqarsinnaanngilaq, napparsimaneq pissuteqavilluni sulinnginnertut isigineqartarmat.

Imaanngilarli napparsimallutit sulinngippallaaruit soraarsitaasinnaan­ngivissutit. Sulisitsisup pissutissaqarluaruni napparsimanerit pissutigalugu soraarsissinnaa­vaa­tit. Pissutissaalluartoq tassaasinnaavoq suliassat naammaginartu­mik naammassineqarsinnaajunnaar­nerat, ullorpassuarni napparsimagavit. Napparsimallutit sulinngin­­­nerit sulisitsisunnit soraarsit­sissutissatut pissutigineqassaguni qanoq annertutigissa­­ner­soq imaaliinnarlugu oqaatigineqarsin­naan­­ngilaq, pissutsit pineqartut ataasiakkaat qa­noq ittuunerat apeqqutaagami.

  • Ullorpassuit napparsimasimaguit sulisitsisup isumassuilluartuuniartup oqaloqatigerusus­savaatit. Tassani ilaatigut oqaloqatigiissutigineqarsinnaavoq napparsimallutit sulinngittarnitit qanoq killilersimaarneqarsinnaanersut, suliassatit allatut aaqqissuunneqarallarsinnaa­ner­sut imaluun­­niit sivikinnerusumik sulisarallarsinnaanersutit.

Ulluni 120-ni napparsimanermut malittarisassamik taaneqartartoq tassaavoq ukiup ataat­sip ingerlanerani ullut 120-t sinnerlugit napparsimasimagaanni qaammammik ataat­simik siumoortumik kalerrinneqarluni soraarsinneqarsinnaaneq. Tassa malittarisassami pineqanngilaq ukiup ingerlane­rani ulluni 120-ni napparsimaguit aatsaat sulisitsisup soraarsissinnaa­lissagaatit, pineqarporli ukiu­p kingulliup ingerlanerani ulluni 120-ni napparsimasimaguit piffissaq soraarsitsinissamut siumoortu­mik kalerriiffiusussaq sivikillineqassasoq.

  • Sulisitsisoq ullunut 120-nut malittarisassamik atuisinnaatitaavoq aatsaat atorfinitsinneqar­ninnut isumaqatigiissummi allassimappat malittarisassaq taanna atorfeqarninnut atuuttoq.

Napparsimalluni sulinnginnermut uppernarsaataasussamik nakorsamit uppernarsaammik sulisit­sisoq piumasaqarsinnaatitaavoq – ullualuit sulisimanngikkaanni.

  • Nakorsamit uppernarsaammik pissarsinermut aningaasartuutit sulisitsisup akilissavai.

Isumaqatigiissutit tunngavigalugit assigiinngitsunik pisinnaatitaaffeqarputit perulunnartumik nappaa­teqaleruit.

  • Piaartumik sulisitsisut nappaatit pillugu ilisimatiguk.
  • Suna nappaatiginerlugu uppernarsaatip napparsimavimmit pissarsiarinissaa eqqaamajuk.
  • Sulisut sinniisaat, sumiiffinni SIP imaluunniit SIK-p allattoqarfia attaveqarfigikkit siunnersortinniarlutit.

Isumaqatigiissutini assigiinngitsunik periarfissinneqarputit illit perulunnartumik nappaateqaleruit imaluunniit ilaquttavit qanigisavit (tassani pineqarlutik angajoqqaat, aapparisaq, qitornat imaluunniit qatan­ngutit) arlaat perulunnartumik nappaateqalerpat.

  • Piaartumik sulisitsisut nappaat pillugu ilisimatiguk napparsimavimmillu uppernarsaammik pissarsigit.
  • Sulisut sinniisaat, sumiiffinni SIP imaluunniit SIK-p allattoqarfia attaveqarfigikkit siunnersortinniarlutit.

Sulininni ajoqusersimaguit pingaaruteqarpoq ajoquserneq ingerlaannartumik nalunaarutigissallu­gu, kingusinnerpaamik ukioq ataaseq qaangiutsinnagu.

  • Nalunaaruteqarfigineqartussaq tassaavoq Sulisilluni Ajoqusernerit Pillugit Sullissivik, Nuummiittoq. Tassani aalajangerneqassaaq ajoquserneq imaluunniit nappaat sulinermi ajoqusernertut akuerisaasinnaanersoq. Sulinermi ajoqusernertut akuerineqarpat makkuninnga periarfissaqarputit: Ajoqusernerup kingunerinut taarsiiffigineqarnissaq, suliaritinnermut ani­ngaa­­­sartuutit matussuserneqarnissaat aamma napparsimanerup nalaani ullormusiaqartinne­­qarnissaq.
  • Nalunaarutiginninneq nalinginnaasumik nakorsaq imaluunniit sulisitsisoq aqqutigalugit pi­sarpoq, taakku sulinermi ajoqusernernik pisoqarpat nalunaarutiginnissamut pisussaaffe­qarmata. Ajoraluartumik ajoqusernernik nalunaarutiginninngitsoortoqartarpoq. Taamaattumik tamanna eqqumaffigisassaavoq, ukiorlu ataaseq killissarititaasoq qaangiutsinnagu ajoqusernerit nammineq nalunaarutigisinnaavat.
  • Paasissutissat amerlanerusut www.cfa.gl -imi pissarsiarisinnaavatit. Nalunaaruteqarnermut immersugassaq nittartakkami tassaniippoq, immersugassarlu aamma toqqaannartumik am­marneqarsinnaavoq una toorlugu: www.anmeld.gl
  • Malittarisassat aammattaaq atuupput illit inooqatigisat/katillugu aapparisat imaluunniit qitornavit arnaat/angutaat sullivimmi ajutoorluni toquppat, illit qitornatilluunniit ataasiar­tu­mik tunniunneqartumik pissarsiaqarsinnaagavit/-gamik (ilisinermut ikiorsiissut aam­ma pilersuisumik annaasaqarnermi taarsiissut).

Naartutillutit soraarsitaasinnaavutit. Kisianni naartuneq imaluunniit ernisimalluni sulinngif­fe­qar­neq pissutigalugit soraarsitaasinnaanngilatit. Taamaattumik sulisitsisoq soraarsit­sini­a­runi allamik pissutissavimmik pissuteqartariaqarpoq, soorlu suliassaaleqinermik imaluunniit sipaarniarnermik.

  • Naartuneq imaluunniit ernisimalluni sulinngiffeqarneq pissutigalugit soraarsitaanngitsutit sulisitsisup uppernarsarsinnaasussaavaa.

Sulisut sinniisaannut saaffiginnigit uumisaarisarnerlu oqaluttuaralugu. Suliffinni sulisut sinnii­so­qan­ngippata sumiiffinni SIP-mut ikiortissarsiorsinnaavutit.

  • Misissoruk suliffeqarfimmi suleqatigiinnermi ajornartorsiutit, qinngasaarisarneq imaluunniit uumisaarinerit pillugit allassimasunik maleruagassaqarnersoq.

Sulisut sinniisaat saaffigiuk ajornartorsiutaasunillu nassuiaallugu. Taava taassuma aqutsisut sule­qatitillu ajornartorsiutaasunik oqaloqatigisinnaavai.

  • Suliffimmi sulisut sinniisoqanngippata taava sumiiffinni SIP-mut ikiortissarsiorit.

Isumannaallisaanermut sinniisoq saaffigiuk ajornartorsiutaasorlu pillugu oqaloqatigalugu – tamatumani sullivimmi avatangiisit timikkut tarnikkulluunniit ittut pineqarpata.

  • Suliffinni isumannaallisaanermut sinniisoqanngippat sulisut sinniisaannut saaffiginnigit. Isumannaallisaanermut sinniisoqanngippat sulisullu sinniisoqanngippata sumiiffinni SIP-mut saaffiginnigit.

Ingerlaannarlutit sulisut sinniisaat imaluunniit sulisitsisut saaffigiuk. Taakku pisussaapput taamaattoqartillugu ilinnik ikiuissallutik.

Soraarniaruit tamanna allakkatigut nalunaarutigisariaqarpat. Taamaalillutit uppernarsaa­tis­sa­qas­saa­tit soraarniuteqarsimaninnik ullorlu suna kingullermik sulisimaninnik.

  • Maluginiaruk soraarniarluni sioqqutsisumik kalerriinissamut piffissarititaq suna isumaqa­ti­giis­summi ilinnut atuunnersoq (imaluunniit funktionærit (“atorfillit”) pillugit inatsimmi, tassani pineqar­tu­nut ilaaguit).
  • Soraarniuteqanngikkaluarluni allamik periarfissaqarnersoq isumaliutigiuk. Assersuutigalu­gu suliffinni uumisaarneqartarnerit imaluunniit pimmatigineqartarnerit ajornartorsiutaappat,soraarniuteqarnissaq siulliunnagu sulisut sinniisaannik taman­na pillugu oqaloqatiginninnissaq tulluartuusinnaavoq.
  • Soraarniutivit eqqortumik allannissaa pillugu siunnersortissarsiorsinnaavutit sulisut sinnii­saan­nut, sumiiffinni SIP-mut imaluunniit SIK-p allattoqarfianut.

Atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinneq (tjenstlig samtale) tassaasinnaavoq soraarsitaa­nissa­mut alloriarneq siulleq. Taamaattumik oqaloqatigiinnissamut taamaattumut aggeqqu­saaneq imaan­naanngitsutut isigisassaavoq.

  • Atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnissamut aggeqqusaaguit ilisimatinneqartussaatitaa­­­vutit suna oqaluuseriniarneqarnersoq.
  • Oqaloqatigiinnermi illersuisussamaatissannik ilaqarsinnaatitaavutit. Illersuisussaq taanna tassaassaaq inuk tatigisat, soorlu ikinngutigilluakkat imaluunniit sulisut sinniisaat.
  • Pisortani sulisitsisut pisussaatitaapput atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnerni eqqaa­mas­sutissanik allattuinissaminnut. Tassa Namminersorlutik Oqartussani imaluunniit kommu­nimi suliguit sulisitsisoq allagaqassaaq oqaloqatigiinneq imaqarniliorlugu. Isummavit imaqarniliami eqqorlugit issuarneqarnissaat pisinnaatitaaffigaat. Tamanna immikkut pi­ngaa­ruteqarsinnaavoq sulisitsisup oqaloqatigiinnermi oqaatigisai isumaqatiginngikkukkit.
  • Suliffimmi namminersortunit pigineqartumi sulisitsisoq pisussaatitaanngilaq oqaloqatigiin­neq allakkatigut imaqarniliussallugu, taamaakkaluartorli oqaloqatigiinnermit imaqarnilior­to­qarnissaa kissaatigisinnaavat.
  • Atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnissamut aggeqquneqaruit kaammattuutiginarpoq tamanna pitinnagu sulisut sinniisaannik, SIK-p immikkoortortaqarfianik imaluunniit SIK-p allattoqarfianik oqaloqateqarnissat, ikiorneqarniassagavit.

Sulisitsisut ilaasa suli oqariartaaseq “oqaasiinnakkut mianersoqqussuteqarneq” atortarpaat, kisi­an­ni mianer­soqqussuteqarneq (advarsel) tamatigut allakkatigoortuusariaqarpoq. Taamaattariaqar­poq uppernarsaa­tis­sa­qarnissaq ilaatigut pissutigalugu, sulisitsisoq sulisorlu tamarmik tunngavissa­qarniassammata. Taa­maattumik sulisitsisuit mianersoqqussuteqarfiginia­ler­patit tamanna allagan­ngorlugu piumassavat.

  • Mianersoqqussuteqarnermut taarsiullugu sulisitsisuit assuarliuteqarfigisinnaavaatit (på­ta­le). Taan­na mianersoqqussuteqarnermit sallaannerusumik pineqaatissinneqarnertut isigineqartarpoq. Aammali sulisitsisoq atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnissamut (tjenst­lig samtale) aggeqqusisin­naa­voq. Tassani sulisitsisup ilisimatissavaatit suna naam­ma­ginngin­nerlugu, tamatumalu qanoq iluarsineqarsinnaanera oqaloqatigiissutigissavarsi. Taa­matut oqaloqatigiinneq iluat­sillugu aamma sulisitsisoq mianersoqqussummik tunniussisin­naa­sarpoq imaluunniit soraar­sinnialersaarneqarnerit nalunaarutigalugu.
  • Mianersoqqussuteqarneq kalerrisaarutaavoq sulisitsisup suliannik imaluunniit pissuserisannik naammaginninnginne­ra­nik. Soorlu imaassinnaavoq arlaleriarlutit inortuillutit suliartora­vit mianersoqqussummik tunineqartutit. Allakkami mianersoqqussummi allassimagajuppoq tamanna sulisup iluarsinngippagu soraarsitaanermik kinguneqarsinnaasoq.
  • Ilaanni mianersoqqussummi allassimasoqartarpoq mianersoqqussut qanoq sivisutigisumik atuutissasoq. Allakkami taamatut piffissaliisoqarsimanngikkaangat mianersoqqussut ukiup affaanit ukiumut ataatsimut atuussinnaasarpoq, apeqqutaasarluni mianersoqqussut pissut­sinik sunik tunngaveqarnersoq.
  • Kattuffiup allattoqarfia saaffigisinnaavat nalilertillugu mianersoqqussummut tunngaviusoq pissusissamisoortuunersoq.

Namminersorlutik Oqartussani imaluunniit kommunimi sulisuuguit soraarsinneqartinnak – sioq­qut­sisumik kalerriinikkut imaluunniit peersinneqarnikkut – tusarniaavigineqaqqaartus­saavutit (inat­simmi ima taaneqartoq: “peqataasup isumaanik tusarniaaneq”). Suliffimmi nammi­nersortumi imaluunniit pisortat piginneqataaffigisaanni (soorlu Nukissiorfinni, Air Greenland-imi imaluunniit Mittarfeqarfinni) sulisuugaanni taamatut tusarniaavigineqarnissaq piumasaqaataanngilaq.

  • Sulisitsisup tusarniaalluni allakkamini soraarsitsilersaarnerminut tunngavigisani ilisimatit­sissutigissavai periarfississallutillu soraarsitsiniarnermut oqaaseqarnissannut/akerli­lii­nis­san­­nut. Sulisitsisoq oqaaseqaativit/akerliliinivit kingusinnerpaamik qaqugu tiguneqareersimanissaannik taasaqassaaq.
  • Isumaqaruit soraarsitsilersaarneq/peersitsilersaarneq tunngaveqanngitsoq, pingaaruteqar­poq tusarniaanermut akissutissanni tamanna oqaatigissallugu.
  • Maluginiassavat pisortat suliffeqarfiini sulisitsisuusut soraarsitsilersaaleraangamik tusarniaa­­juaannanngimmata, naak tamatumani inatsisit malittussaagaluarlugit.
  • Soraarsitsilersaarnermik/peersitsilersaarnermik tusarniaavigineqaruit ingerlaannaq SIK-p al­lattoqarfianut saaffiginninnissat kaammattuutigaarput. Kissaatigigukku SIK-p allattoqarfia sinnerlutit tusarniaanermut akis­suteqarsinnaavoq.

Suliunnaarsitsineq ima paasineqassaaq suliartortussaatitaajunnaartutit, kisianni akissarsiaqaannassasutit piffissap soraarnissannik siumut kalerriuteqarfiusup naanissaata tungaa­nut.

  • Soraarsinneqaruit tamanna nalinginnaasumik pisussaavoq soraarsitaanissamik kalerriu­te­qarnikkut, piffissap kalerriuteqarfiusup qanoq sivisutiginissaanut apeqqutaassalluni qanoq sivisutigisumik sulisimanerit. Piffissami kalerriuteqarfiusumi nalinginnaasumik sulisussaagaluarputit – kisianni tassa sulisitsisuit suliunnaarsippaatit.
  • Suliunnaarsitaaqqanerup nalaani allamik suliffittaaraanni ilaannikkut sulisitsisoq akissar­si­anik ilanngaas­si­sinnaa­sarpoq, kisianni nalinginnaasumik aatsaat taamaattoqarsinnaanera suliunnaarsitsinermini nalunaarutigisimaguniuk. Ilinnut tunngatillugu sulisitsisup qaqugukkut taamatut akis­sar­si­anik ilanngaassisinnaa­nera pillugu SIK-p allattoqarfia oqaloqatigisinnaavat.
  • Sulisitsisup ilaannikkut feeriamut inatsit innersuussutigalugu ullut feeriarfissat suliunnaarsitaanerup nalaani atorneqartutut naatsorsuutigisinnaasarpai. Sulisitsisup feeriassannik su­li­unnaar­sitaaq­qa­­­ninni atorneqartussaatsinera pillugu SIK-p allattoqarfia oqaloqatigisinnaa­vat.

Oqariartaatsit imminnut assingusut “suliartortariaqarunnaarsitsineq” (fritagelse) aamma “suliunnaarsitsineq” (fritstil­ling) sulisitsisunit kukkusumik atorneqartaannarput, tamanna­lu sulisumut paatsiveerunnar­sin­naa­sarpoq.

Sulisitsisoq soraarsitsinermini aalajangersinnaavoq tamanna suliunnaarsitsinerussasoq imaluunniit suliartortariaqarunnaarsitsinerussasoq piffissap soraarnissamik siumut kalerriuteqarfiusup nalaani (soraarnissap tungaanut piffissap taassuma sivisussusissaanut apeqqutaassalluni sulisup qanoq sivisu­­tigisumik atorfeqarsimanera). Oqaaseq la­tiinerisuumik nagguilik “suspendere” ilaanni qallu­naa­­­tut atorne­qar­tarpoq suliartortariaqarunnaarsitsinermut tunngatillugu.

Suliunnaarsitsinermi sulisoq piffissap soraarnissamut kalerriuteqarfiusup nalaani sulisussaatitaassanngilaq, kisianni piffissap naanissaata tungaanut akissarsiaqassalluni. Sulisorli suliartortariaqa­run­­­naarsinneqaruni piffissami pineqartumi sulisitsisumi suliartoqqussagaluarpani aatsaat suliar­tus­saaq, pisa­ri­aqartinneqarami.

Taamaattumik soraarsitsinermi pingasunik periarfissaqarpoq soraarsitsinerup piffissami soraarnissamut kalerriuteqarfiusumi qanoq ingerlanneqarnissaanut: a) Sulisoq soraarnissami tungaanut piffissaq naallugu suliinnas­saaq, b) Sulisoq suliartortariaqarunnaarsitaassaaq, kisianni piffissap pi­ne­qartup ingerlanerani suli­ar­toqqusaariataarsinnaassalluni, tamanna pisariaqartinneqarpat, imaluunniit c) Sulisoq suliunnaarsitaassaaq, taamaattumillu piffissami pineqartumi suliartortussaatitaassanani.

Suliartortariaqarunnaarsitsineq aamma allamut tunngatillugu atorneqartarpoq, tassa sulisitsisoq misissuinissaminut piffissamik pisariaqartitsigaangat. Misissuinerummi nalaani sulisup su­liffimmi­niin­nginnissaa sulisitsisup tulluarnerutissinnaavaa.

Assersuutigalugu: Sulisoq suliffimmini nakuusersimasutut unnerluutigineqarpoq.

Sulisitsisup tamatuminnga misissuinerani, soorlu takunnissimasunik oqaloqatiginnittarnerani, unnerluutiginninnerullu eqqortuuneranik naliliiniarnerani, sulisoq suliartortariaqarunnaarsitaasinnaa­­voq. Misissuineq naammassippat pissutsit qanoq innerat apeqqutaatillugu sulisitsisup sulisoq suliartoqqeqqusinnaavaa, unnerluutiginninneq tunngavissaqarsimanngippat imaluunniit ingasattumik soraarsitaassutissamik pisoqarsimanngip­pat.

Soraarsitsineq allakkatigut pisariaqarpoq. Oqaasiinnakkut soraarsitaaguit tamanna allaganngorlugu piumassavat.

  • Allagaq soraarsitsissut atsiussanngilat allakkami allassimasunik nalornissuteqaruit, soraar­sit­sinerlu ilinnut qanoq kinguneqassanersoq paasilluanngikkukku. Aamma atsioqinagu so­raar­­­sitsinermut pissutaasoq isumaqatiginngikkukku.
  • SIK-p allattoqarfia attaveqarfigiuk, taa­maalillutit nalilertissinnaaniassagakku soraarsitsineq pissusissamisoornersoq. Ilaatigut naliligassaavoq soraarsitsineq pissutissaqarnersoq tun­nga­vilersorluagaanersorlu, eqqortumillu pinersoq soraarsitaanissamik kalerriuteqarneq immaqalu suliunnaarsitaaneq il.il. (aamma taanna takuuk) eqqarsaatigalugit.
  • Ikiorsiissutinik pisartagaqassaguit kommunimi suliffeqanngitsutut nalunaartariaqarputit suliffeerunnermilu ikiorsiissutinik imaluunniit pisortanit ikiorsiissutinik qinnuteqarlutit.

Sulisitsisoq nalinginnaasumik soraarsitsiniaruni sulisumut kalerriuteqaqqaartussaavoq. Sulisulli atorfeqarnini ingasattumik paarinerluppagu sulisitsisuata peersissinnaavaa – tassa ullormit ullormut atuutilersumik soraarsillugu; imaappoq sioqqutsisumik kalerriuteqaqqaarnani. Peersitsineq ullormit peersitsiviusumit akissarsiaqarunnaarnermik kinguneqartarpoq.

  • Peersitsineq allakkatigut nalunaarutigineqartariaqarpoq. Peersitsineq oqaasiinnakkut nalunaarutigineqarpat tamanna allaganngorlugu piumassavat.
  • Allagaq peersitsissut atsiussanngilat allakkami tassani allassimasunik nalornissuteqaruit, peersitsinerlu ilinnut qanoq kinguneqassanersoq paasilluanngikkukku. Aamma atsioqinagu peer­sitsinermut pissutaasoq isumaqatiginngikkukku.
  • SIK-p allattoqarfia attaveqarfigiuk, taa­maalillutit nalilertissinnaaniassagakku peersitsineq pissusissamisoornersoq. Ilaatigut nalili­gas­saavoq peersitsineq pissutissaqarnersoq tunnga­vilersorluagaanersorlu.

Atorfimmut atatillugu ineqartinneqaraanni nalinginnaasumik imaappoq soraarsinneqaraanni imaluunniit nammineq soraaraanni taanna inigiinnarneqarsinnaanngitsoq.

  • Sulisitsisoq sulisorlu allamik isumaqatigiissuteqarsimanngikkaangata malittarisassat inissi­anik attartortitsisarneq pillugu peqqussummi allassimasut malinneqartussaapput. Peqqussum­mi § 65-imi allassimavoq atorfeqarnerup unitsinneqarnerani sulisoq pisussaasoq inissiamik taamaatitsinissani allakkatigut nalunaarutigissallugu. Aamma allassimavoq sulisunut inissi­aq attartugaq kingusinnerpaamik qimareersimaneqassasoq nalinginnaasumik taamaa­titsi­nissamut nalunaarfissatut piffissarititaasup naannginnerani.
  • Attartortitsisarneq pillugu peqqussummi aalajangersagaq tamanna ilisimassallugu pingaa­ruteqar­poq, tassa sulisup soraalernermini atorfimmut atatillugu inigisami taamaatin­nissaanik nalunaa­ru­teqanngitsoorneranik arlalinnik assersuutissaqarmat. Aammami taamani sulisoq atorfinimmat inissaanik sulisitsisup pissarsissussimavaa.
  • Kisianni soorlu juunip 30-ani soraartussaagaanni inigisamik taamaatitsinissaq kingusinner­paamik maajip 31-ani nalunaarutigisassaavoq. Inigisaq taamaatinni­ar­lugu aatsaat juunip 30-ani nalunaaraanni ineqarnermut akiliutit il.il. juulip 31-ata tungaanut nam­mineq akilertariaqalissapput, qaammammili tassani inissiami pineqartumi ineqarsinnaatitaanani.
  • Juulimi nutaamik attartortussarsisoqarsimappat (taamaattariaqarporlumi), tassani qaam­mammut akiliutitigut isertitaalersussat pissutigalugit attartortuusimasutut akiligassaaruttussaavutit.
  • Nalorniguit sulisitsisoq aperiuk. Tamanna angusaqarfiunngippat SIK-p allattoqarfianut saaffi­gin­nissinnaa­vutit.

Isumaqatigiissutit pisoqqat atuutissapput isumaqatigiissutip nutaap isumaqatigiissutigine­qarnissaa­­­ta atsiorneqarnissaatalu tungaanut. Tassa isumaqatigiissutit pillugit isuma­qa­tigiinniarnerit sivit­soraluartut, pisinnaatitaaffitit taakkuusut suli pigiinnassavatit.

Namminersorlutik Oqartussanik aamma GE-mik tunngaviusumik isumaqatigiissutini suli­ner­mik unitsitsineq-mik ataatsimut taaneqarput assigiinngitsut uku:

  • Strejke = Suliumajunnaarneq,
  • Lockout = Sulisitsisup suliffimmik matusinera,
  • Blokade = Suliartoraluanik isernaveersaartitsineq, aamma
  • Boykot = Sulisartut suliartorumajunnaarnerat sulisitsisulluunniit suliartoqqusiunnaarnera.

Tunngaviusumik isumaqatigiissutit taakku malillugit illit suleqatitillu sulinermik unitsitsisin­naatitaan­ngilasi (suliumajunnaarsinnaanngilasi) sulisut akissarsiaat sulinerminnilu atugari­saat pillugit isumaqatigiissut atuuttoq atuuk­kallartillugu (tamanna “aaqqiagiinnginnaveersaarnermik” taane­qarpoq) – aatsaalli taamaaliorsinnaavusi “suliffiup akiliisinnaajunnaar­ne­ra, inuunerup eriagi­sari­a­qarnera, atugarissaarnissaq ataqqinassuserluunniit patsisigalu­git sulinerup unitsinneqarnissaa pisariaqalivissimappat.” Tassa imaappoq pissutsini immikkorluinnaq ittuni aatsaat sulinermik unitsitsisoqarsinnaavoq.

  • Taamaattumik suliffimmi ajornartorsiuteqarpat tamakku iluarsiniarneqassapput sulisitsisup oqaloqatigineratigut, immaqa SIK akuutillugu – sulinermik unitsitsinernik kinguneqartus­saa­­­­­natik.
  • Aatsaat sulinermik unitsitsisoqarsinnaavoq isumaqatigiissutit pillugit isumaqatigiinniarnernut atatillugu. Tassani suliumajunnaarneq angusaqarniarluni ilungersuuteqarnermi sakkutut atorneqarsinnaavoq.
  • Namminersorlutik Oqartussanik aamma GE-mi tunngaviusumik isumaqatigiissutini erseq­qin­nerusumik allaaserineqarpoq sulinermik unitsitsineq qanoq pisinnaasoq suliumajunnaar­­neruppat (strejke) imaluunniit sulisitsisup suliffimmik matusinerippagu (lockout). Soorlu malittarisassa­qartinneqarpoq sulinermik unitsitsinissap allakkatigut nalunaarutigineqaqqaartarnissaanik qanorlu isumaqatigiissitsiniartoqartarnissaanik.

Suliffiit akiligassanik akilersuiunnaarpat taava ingerlaannartumik sumiiffimmi SIP-mut imaluunniit SIK-p allattoqarfianut saaffiginnigit.

  • Betalingsstandsning-imik qallunaatut taaneqartartoq tassa suliffiup akiligassanik akilersuiunnaarnera – soorlumi oqaatsimi tamanna ersersinneqareersoq. Tamatuma sulisitsisoq unil­latsiarnissaanut periarfissittarpaa, unillatsiarnerlu tamanna suliffeqarfiup siunissami ungasippallaanngitsumi imminut akilersinnaasumik ingerlaqqis­sin­naaneranik nalilersui­ner­mut atorneqas­saaq, suliffeqarfik tunineqassanersoq imaluunniit akiliisinnaa­junnaarluni unissanersoq (konkurs).
  • Akilersuiunnaarnermi illit soraarsinneqarnalluunniit atorfinitsitaanermut isumaqatigiissutit atorunnaarsinne­qassan­ngilaq, kisianni piumasaqaatigisinnaavat piffissami pineqartumi akis­­sarsiassavit qulakkeer­ne­qarnissaat. Tamanna pisinnaavoq aningaaserivimmit qularnaveeqqusiinikkut imaluunniit inatsisilerituup nakkutilliisuutitap uppernarsaaneratigut. Qu­larnaveeqqusiineq pissaaq aki­li­gassanik akilersuiunnaarnerup aallartinneranit ullut 14-it ingerlanerini. Taamaatto­qanngip­pat illit atorfeqartitaanerpit taamaatinnissaa toqqar­sin­naa­vat.
  • Immaqa akiligassanik akilersuiunnaarnerup nalaani nalunaarfigineqassaatit soraarsitaaler­su­tit. Taamaattoqarpat tamanna ingerlanneqassaaq nalinginnaasumik soraarsitsinissamut siu­moortumik ilisimatitsissuteqartussaaneq malillugu. Suliffeqarfik ingerlaannarpat kiisalu soraarsitaanerit atorunnaarsinneqarpat, taava illit atorfeqartitaanerit allanngornani inger­laannassaaq atugassarititaasut aamma ukiut suliffigisimasavit amerlassusiat nikisinneqarnatik.

Suliffiit akiliisinnaajunnaarpat sumiiffimmi SIP imaluunniit SIK-p allattoqarfia saaffigiuk.

  • Akiliisinnaajunnaarnerup atuutilernerani akissarsiassannik pisassaqareeruit Lønmodta­ger­nes Garantifond-imut (sulinermik inuussutissarsiuteqartut sillimmatissaannik aningaasaateqarfimmut) qinnuteqaammik immersuininni SIK-mit ikiorneqarsinnaavutit. Suliffiup akiliisin­­­naajunnaarnera pissutigalugu akissarsiassat imaluunniit feriepengesiassat amigaatigilikkatit aningaasaateqarfimmit pisinnaavatit.
  • Malugiuk piffissaq killeqarmat suliffiup akiliisinnaajunnaarnerata kingorna kingusinner­paa­mik qaqugu Lønmodtagernes Garantifond-imut ikiorserneqarnissamik qinnuteqarnissamut. SIK-p allattoqarfianit tamanna pillugu siunnersorneqarsinnaavutit.

Taaguutit atorneqartut

Atorfeqarnermut, soraarsitsinernut il.il. tunngatillugu taaguutit quppernermi uani atorneqartut nassuiarneqartullu, ulluinnarnilu akuleriissillugit kalaallisut qallunaatullu atorneqarajuttut (ilaannikkut kalaallisut aalajangersimasumik taaguutiviunatik oqaatsit arlallit atorlugit nassuiaataanerusunik):

Tunngaviusumik isumaqatigiissut = Hovedaftale
Isumaqatigiissut
 = Overenskomst
Tapiliussaq = Protokollat
Soraarsitsineq
= Afskedigelse, opsigelse
Peersitsineq = Bortvisning
Suliunnaarsitsineq = Fritstilling
Suliartortariaqarunnaarsitsineq = Fritagelse
Tusarniaaneq = Partshøring
Soraarsitsilersaarneq = Påtænkt afskedigelse
Peersitsilersaarneq = Påtænkt bortvisning
Mianersoqqussut = Advarsel
Assuarliuteqarneq = Påtale
Atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinneq = Tjenstlig samtale
Nakorsamit uppernarsaat = Lægeerklæring
Sulisimanermik uppernarsaat = Tjenesteattest
[Allagaq] ilassinneqqusissut = Anbefaling[sbrev]
Atorfinitsitaanermut isumaqatigiissut = Ansættelseskontrakt
Suli­ner­mik unitsitsineq = Arbejdsstandsning – ataatsimut ukununnga taaguutigineqartoq:
Suliumajunnaarneq = Strejke
Sulisitsisup suliffimmik matusinera [uuma isumaa:] = Lockout
Suliartoraluanik isernaveersaartitsineq [uuma isumaa:] = Blokade
Sulisartut suliartorumajunnaarnerat sulisitsisulluunniit suliartoqqusiunnaarnera  [uuma isumaa:] = Boykot
Akilersuiunnaarneq = Betalingsstandsning
Akiliisinnaajunnaarneq = Konkurs

Taaguutinik allattuinermi najoqqutat:
Isumaqatigiissutit, inatsisit, qallunaatut/kalaallisut ordbogi aamma SIK-p pikkorissaanermut atortui.