Apeqqutigineqarajuttut

Aap, SIK-mut ilaasortaaguit atorfinitsitaanermut isumaqatigiissutivit misissorneqarnissaanut tamatigut ikiorne­qar­sin­naa­vutit sulisut sinniisaannit, sumiiffimmi peqatigiiffimmit imaluunniit SIK-p allattoqarfianit.

• Nalornisaqaruit atorfinitsitaanermut isumaqatigiissut atsioqinagu. Apeqqutigi­ni­­akkatit akissutissarseqqaakkit. Atorfinitsitaanermut isumaqatigiissummi uku allassimasariaqarput atorfeqarnermik uppernarsaasarnermut inatsit naapertorlugu:

Atorfinitsitaanermut allagartaliisarneq pillugu inatsisissaq Inatsisartut 2022-mi ukiakkut ataatsimiin­nerminni akuersissutigivaat. Taamaalilluni sulisitsisoq atorfinitsitsinermi isumaqatigiissusiortarnissamut pisussaaffilerneqassaaq. Inatsisissarli aatsaat atuutilissaaq Naalakkersuisut nalunaarusiornermikkut inatsisip qaqugu atuutilernissaanik aalajangersaareerpata.

Inatsisip tamatuma atuutilernissaata tungaanut ima siunnersorusuppatsigit:

• Ilinnut pitsaanerpaassaaq atorfinitsitaanermut isumaqatigiissuteqaruit. Taamaattumik tamanna sulisitsisumut qinnutigisariaqarpat.
• Sulisitsisoq atorfinitsitaanermut isumaqatigiissusiorumanngippat allatut qulakkeerniartariaqarpat qanoq akissarsiaqartitaaniarnersutit sulininnilu allatigut qanoq atugassaqartitaani­ar­nersutit – pitsaanerpaassaarlu allakkatigut tamakku uppernarsarneqarpata.
• Sulisitsisoq atorfinitsitaanermut isumaqatigiissusiorumassanngikkaluarpat sulisut sinnii­saat, sumiiffimmi peqatigiiffik imaluunniit SIK-p allattoqarfia attavigikkit siunnersorneqaq­qul­lutit.
• Atorfinitsitaanermut isumaqatigiissusiortoqarpat taanna atsiortinnagu SIK-mut ilaasortatut periarfissaqarputit SIK-p allattoqarfiani siunnersortit ilaannut isumaqatigiissut misissortissal­­lugu.

Sulisitsisoq aalajangersinnaavoq misiliummik atorfinitsinniarlutit, tamanna atuutissal­lu­ni sivi­su­ner­paamik qaammatini pingasuni. Misiliummik atorfeqarallarnissap isuma­qa­­ti­giis­su­taanera allassima­suutigineqassaaq (tamanna atorfinitsitsinermut isumaqatigiissummiikkajuppoq).

• Misilinneqarnerup nalaani sulisitsisup sivikillisamik piffissaliilluni sioqqutsisumik kalerrii­nik­kut soraarsissinnaavaatit, taamatuttaaq illit sulisutut sivikillisamik piffissaliillutit sioqqutsi­su­­mik kalerriinikkut soraarsinnaavutit.
• Misilinneqarnerup nalaani soraarsitsinermi/soraarniuteqarnermi tunngavilersuilluarnissamik piumasaqaatit misilinneqarnerup qaangiutereernerani piumasaqaatitut inngillat. Imaluunniit ima oqaatigalugu: Misilinneqarnerup nalaani sulisitsisumut oqinnerussaaq soraarsissallutit, ilinnullu oqinnerussalluni soraarniassallutit, misilinneqarnerup kingorna ator­finivinnermi piumasaqaataalersussanut naleqqiullugu.
• Misilinneqarneq qaangiuppat “nalinginnaasumik” atorfeqalissaatit, taamalu soraarsitsi­ner­mi soraarniarnermiluunniit sioqqutsisumik kalerriinissamut piffissat nalinginnaasut atuutilis­sal­lutik.

Sulisut sinniisaat suliffimmi suleqatigisaminit qinerneqartarpoq, suliassaralugu soqutigisassi aqut­si­sut tungaannut sulissutigisarnissaat.

• Sulisut sinniisaat arlalitsigut ilinnut iluaqutissanik isumagisassaqarpoq, soorlu:
  • Pisuni aalajangersimasuni siunnersuisarnermigut, soorlu sulisitsisup soraarsinnialersaa­ler­patit.
  • Akissarsianut tapinik isumaqatigiinniarnermi ikiuunnermigut.
  • Illersuisutut ikiuunnermigut, soorlu napparsimalluni sulinngittarnerit pillugit oqaloqa­ti­giin­nerni, atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnerni il.il.
  • Iluarsisariallit aqutsisunik oqaloqatiginnissutiginerisigut, soorlu makkununnga tunngasut: Piffissap suliffi­u­sup inissisimanera, unillatsiarnerit neriffiusut qasuerserfiusullu kii­sa­lu sullivimmi avatangiisit.

Sulisut sinniisaannik qinersisoqassappat piumasaqaataavoq sulisut SIK-p isumaqatigiissu­taa malillu­gu atorfeqartinneqartut ikinnerpaamik tallimaanissaat.

• Taamaattumik tallimaagussi – sulisullu sinniisoqanngippata – suleqatitit oqaloqatigisinnaa­va­tit sulisut sinniisaannik qinersinissaq pillugu.
• Sumiiffimmi peqatigiiffik ikiuullunilu siunnersuisinnaassaaq qanoq sulisut sinniisaannik qinersinissar­si pillugu.

Namminersorlutik Oqartussanik suliffiutillillu namminersortut kattuffiannik Grønlands Erhverv-imik (GE) SIK-p tunngaviusumik isumaqatigiissutaani allassimavoq sulisitsisoq suliamik aqutsisinnaatitaallunilu agguataarisinnaatitaasoq. Aqutsisinnaa­ti­taaneq taman­na soorunami killissaqar­poq. Soorlu inatsisit isumaqatigiissutillu sulisitsisup sulinermik aqut­sisinnaatitaanerata killinginik aalajangersagaqarput.

• Aqutsisinnaatitaanermi ilaatigut pineqarput a) kissaatigisarpiamik sulisussarsisinnaatitaa­neq, b) suliassamut malitassiisinnaatitaaneq/naalakkiuteqarsinnaatitaaneq, kiisalu c) soraar­­sitsisinnaatitaaneq, tamanna sulisup imaluunniit sulisitsisup atugarisaanut tunngatil­lu­gu naleqquttumik tunngavissaqarpat.
• Soraarsitsinissamut pisinnaatitaaneq taaneqareersutut killissaqarpoq. Taamaalilluni soraarsitsisoqarsinnaavoq aatsaat tamanna sulisup imaluunniit sulisitsisup atugarisaanut tunnga­til­­lu­gu naleqquttumik tunngavissaqarpat (imaluunniit isumaqatigiissutini allassimasutut: inunnik ataasiakkaanik soraarsitsinerni assigiinngitsuliortoqassanngilaq). Soraarsitsinerit su­­lisup imaluunniit sulisitsisup atugarisaanut tunngatil­lu­gu naleqquttunik tunngavissa­qar­sin­naapput: Soorlu sipaarniarnernik, suliassaaleqinermik, suleqatigiinnermi ajornartorsiu­te­qarnermik, piukkunnannginnermik imaluunniit suliartunngitsoortarnernik.

Sulisartut SIK-p isumaqatigiissutaanik atuisut ilaannaat funktionæriupput, atorfillit pillugit inatsim­mi pineqartut eqqarsaatigissagaanni.

• SIK-p isumaqatigiissutaanik atuisut funktionæriusut ilaatigut tassaapput allaffimmiut aam­ma meeraaqqerivinni meeqqerivinnilu sulisut. Sulisut lederitut pisortaasut aamma funkti­o­næriusinnaapput.
• Funktionæritut atorfeqarneq soraarsitaalernermi pisinnaatitaaffiliisarpoq. Soorlu sulisitsi­soq soraarsitsinialeraangat sioqqutsisumik kalerriinermut piffissaq sivisunerusarpoq.
• Nalorniguit funktionæriunerlutit SIK-mut ilaasortatut SIK-p allattoqarfia saaffigisinnaavat. Funktionæriunersutit taamaannginnersutilluunniit tassani nassuiaanneqarsinnaassaatit.

Funktionæriuguit (soorlu allaffimmiuullutit meeqqerivimmiluunniit sulisuullutit) sulisima­ner­­mik uppernarsaammik sulisitsisunnit pisassaqartitaavutit, tassani allassimassalluni pif­fis­sami sumi su­li­simanersutit, sunik suliaqarsimanersutit kiisalu qanoq akissarsiaqartitaa­si­manersutit.

• Funktionæriunngikkuit sulisimanermik uppernarsaammik pisassaqartitaanngilatit, tamanna atorfinitsinneqarnermut isumaqatigiissummi imaluunniit sulisut akissarsiaat sulinermilu atu­­­gassarititaasut pillugit kattuffiup isumaqatigiissutaani allassimanngip­­pat. Pisassaqartitaanngikkaluarlutilli soorunami sulisitsoq sulisimanermik alla­gar­tamik taamaattu­mik qinnu­igisinnaavat. Taava akuerisinnaavaatit itigartillutilluunniit.
• Sulisitsisut pisussaaffeqanngilaq ilassinneqqusissummik allakkiuutissallutit, kisianni taamaat­tumik allagaqaqqullugu qinnuigisinnaavat – taava sulisitsisup nammineq aalajangissavaa tamanna akuerissanerlugu.

Feeriarneq pillugu inatsit naapertorlugu ukiut tamaasa sapaatip-akunnerini tallimani feeriarnissamik pisassaqarputit, ukiumi feeriarfimmi 1. februaarimit 31. januaarimut ingerla­su­mi.

• Qaqugu feeriassanersutit illit sulisitsisuillu nalinginnaasumik isumaqatigiissutigisussaavarsi. Isumaqatigiissinnaanngikkussili sulisitsisup aalajangersinnaavaa qaqugu pissanersoq. Taamaattoqartillugu sulisitsisup feeriarneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat malittussaavai, soorlu sivikinnerpaamik sapaatip-akunnerini pingasuni ataqatigiimmik feeriarsinnaatitaa­neq. Aamma feeriap qaqugu pinissaata sioqqutsisumik nalunaarutigineqartarnissaanut ma­littarisassaqarpoq, taamaalillutit feeriarnissat piareersimaffigisinnaaniassagakku.
• Erseqqissumik tunngaviusoq tassaavoq feeriarnerit aallartereersoq sulisitsisup unitsissinnaan­­ngikkaa suli­ar­toqqullutillu. Kisianni sulisitsisup – pissutissaqarluaruni – suliartoqqusinnaavaatit feeriap aallartinngitsiarnerani. Taama pisoqassagaluarpat taartisiatut feeriaqar­sin­naatitaavutit, feeriarnissaraluavillu unitsinneqarnerani annaasaqaatinngortut sulisit­sisup matussusissavai.
• Feeriarneq pillugu inatsimmi aamma malittarisassaqarpoq feeriap nalaani napparsimalernermut tunngasunik. Napparsimaneq sivikinnerpaamik nalunaaquttap-akunnerinik 40-nik sivisussuseqarsimappat, taamalu feeria siunertaasutut ilorrisimaarfiutigiunnaarluni, taarti­­si­­atut feeriaqarsinnaatitaavutit
• Feeriamut tunngatillugu pisinnaatitaaffitit nalornissutigigukkit SIK-mut ilaasortatut SIK-p allattoqarfia paasiniaa­vi­gisinnaavat.

Aap. Isumaqatigiissutit assigiinngitsut akissarsianut tapinik qinnuteqarnissamut pisinnaatitaaffiliipput. Illit suliannut tunngatillugu tapit suut periarfissaanersut isumaqatigiissummi illit sulininnut atuuttumi takusinnaavatit. Tapit isumaqatigiinniutigineqarsinnaapput sulisut sinniisaannit, sumiiffimmi SIP-mit imaluunniit SIK-p allattoqarfianit.

• Sulisut sinniisaat, sumiiffimmi peqatigiiffik imaluunniit SIK-p allattoqarfia saaffigikkit.

Napparsimaneq immini soraarsitaassutigineqarsinnaanngilaq, napparsimaneq pissuteqavilluni sulinnginnertut isigineqartarmat.

Imaanngilarli napparsimallutit sulinngippallaaruit soraarsitaasinnaan­ngivissutit. Sulisitsisup pissutissaqarluaruni napparsimanerit pissutigalugu soraarsissinnaa­vaa­tit. Pissutissaalluartoq tassaasinnaavoq suliassat naammaginartu­mik naammassineqarsinnaajunnaar­nerat, ullorpassuarni napparsimagavit. Napparsimallutit sulinngin­­­nerit sulisitsisunnit soraarsit­sissutissatut pissutigineqassaguni qanoq annertutigissa­­ner­soq imaaliinnarlugu oqaatigineqarsin­naan­­ngilaq, pissutsit pineqartut ataasiakkaat qa­noq ittuunerat apeqqutaagami.

• Ullorpassuit napparsimasimaguit sulisitsisup isumassuilluartuuniartup oqaloqatigerusus­savaatit. Tassani ilaatigut oqaloqatigiissutigineqarsinnaavoq napparsimallutit sulinngittarnitit qanoq killilersimaarneqarsinnaanersut, suliassatit allatut aaqqissuunneqarallarsinnaa­ner­sut imaluun­­niit sivikinnerusumik sulisarallarsinnaanersutit.

Ulluni 120-ni napparsimanermut malittarisassamik taaneqartartoq tassaavoq ukiup ataat­sip ingerlanerani ullut 120-t sinnerlugit napparsimasimagaanni qaammammik ataat­simik siumoortumik kalerrinneqarluni soraarsinneqarsinnaaneq – ukiut qassit sulisuusimanerit apeqqutaatinnagu.

. Tassa malittarisassami pineqanngilaq ukiup ingerlane­rani ulluni 120-ni napparsimaguit aatsaat sulisitsisup soraarsissinnaa­lissagaatit, pineqarporli ukiu­p kingulliup ingerlanerani ulluni 120-ni napparsimasimaguit piffissaq soraarsitsinissamut siumoortu­mik kalerriiffiusussaq sivikillineqassasoq.

• Sulisitsisoq ullunut 120-nut malittarisassamik atuisinnaatitaavoq aatsaat atorfinitsinneqar­ninnut isumaqatigiissummi allassimappat malittarisassaq taanna atorfeqarninnut atuuttoq.

Napparsimalluni sulinnginnermut uppernarsaataasussamik nakorsamit uppernarsaammik sulisit­sisoq piumasaqarsinnaatitaavoq – ullualuit sulisimanngikkaanni.

• Nakorsamit uppernarsaammik pissarsinermut aningaasartuutit sulisitsisup akilissavai.

Isumaqatigiissutit tunngavigalugit assigiinngitsunik pisinnaatitaaffeqarputit perulunnartumik nappaa­teqaleruit.

• Piaartumik sulisitsisut nappaatit pillugu ilisimatiguk.
• Suna nappaatiginerlugu uppernarsaatip napparsimavimmit pissarsiarinissaa eqqaamajuk.
• Sulisut sinniisaat, sumiiffinni peqatigiiffik imaluunniit SIK-p allattoqarfia attaveqarfigikkit siunnersortinniarlutit.

Isumaqatigiissutini assigiinngitsunik periarfissinneqarputit illit perulunnartumik nappaateqaleruit imaluunniit ilaquttavit qanigisavit (tassani pineqarlutik angajoqqaat, aapparisaq, qitornat imaluunniit qatan­ngutit) arlaat perulunnartumik nappaateqalerpat toqulluniluunniit. Tamatumani soorlu akiliunneqarsinnaavutit qanigisat ornillugu angalanissannut, tamatumunngalu atatillugu akissarsiaqaannarlutit sulinngikkallarnissannut pisinnaatitaaffeqarlutit.

• Piaartumik sulisitsisut nappaat pillugu ilisimatiguk napparsimavimmillu uppernarsaammik pissarsigit.
• Sulisut sinniisaat, sumiiffinni peqatigiiffik imaluunniit SIK-p allattoqarfia attaveqarfigikkit siunnersortinniarlutit.

Sulininni ajoqusersimaguit pingaaruteqarpoq ajoquserneq ingerlaannartumik nalunaarutigissallu­gu, kingusinnerpaamik ukioq ataaseq qaangiutsinnagu.

• Nalunaaruteqarfigineqartussaq tassaavoq Sulisilluni Ajoqusernerit Pillugit Sullissivik, Nuummiittoq. Tassani aalajangerneqassaaq ajoquserneq imaluunniit nappaat sulinermi ajoqusernertut akuerisaasinnaanersoq. Sulinermi ajoqusernertut akuerineqarpat makkuninnga periarfissaqarputit: Ajoqusernerup kingunerinut taarsiiffigineqarnissaq, suliaritinnermut ani­ngaa­­­sartuutit matussuserneqarnissaat aamma napparsimanerup nalaani ullormusiaqartinne­­qarnissaq.
• Nalunaarutiginninneq nalinginnaasumik nakorsaq imaluunniit sulisitsisoq aqqutigalugit pi­sarpoq, taakku sulinermi ajoqusernernik pisoqarpat nalunaarutiginnissamut pisussaaffe­qarmata. Ajoraluartumik ajoqusernernik nalunaarutiginninngitsoortoqartarpoq. Taamaattumik tamanna eqqumaffigisassaavoq, ukiorlu ataaseq killissarititaasoq qaangiutsinnagu ajoqusernerit nammineq nalunaarutigisinnaavat.
• Paasissutissat amerlanerusut www.cfa.gl -imi pissarsiarisinnaavatit. Nalunaaruteqarnermut immersugassaq nittartakkami tassaniippoq, immersugassarlu aamma toqqaannartumik am­marneqarsinnaavoq una toorlugu: www.anmeld.gl
• Malittarisassat aammattaaq atuupput illit inooqatigisat/katillugu aapparisat imaluunniit qitornavit arnaat/angutaat sullivimmi ajutoorluni toquppat, illit qitornatilluunniit ataasiar­tu­mik tunniunneqartumik pissarsiaqarsinnaagavit/-gamik (ilisinermut ikiorsiissut aam­ma pilersuisumik annaasaqarnermi taarsiissut).
• SIK-mut ilaasortatut SIK-p allattoqarfianut saaffiginnissinnaavutit siunnersorneqarusullutit.

Naartutillutit soraarsitaasinnaavutit. Kisianni naartuneq imaluunniit ernisimalluni sulinngif­fe­qar­neq pissutigalugit soraarsitaasinnaanngilatit. Taamaattumik sulisitsisoq soraarsit­sini­a­runi allamik pissutissavimmik pissuteqartariaqarpoq, soorlu suliassaaleqinermik imaluunniit sipaarniarnermik.

• Naartuneq imaluunniit ernisimalluni/angajoqqaatut sulinngiffeqarneq pissutigalugit soraar­sitaanngitsutit sulisitsisup uppernarsarsinnaasussaavaa.

Sulisut sinniisaannut saaffiginnigit uumisaarisarnerlu oqaluttuaralugu. Suliffinni sulisut sinnii­so­qan­ngippata sumiiffinni peqatigiiffimmut ikiortissarsiorsinnaavutit.

• Misissoruk suliffeqarfimmi suleqatigiinnermi ajornartorsiutit, qinngasaarisarneq imaluunniit uumisaarinerit pillugit allassimasunik maleruagassaqarnersoq.

Sulisut sinniisaat saaffigiuk ajornartorsiutaasunillu nassuiaallugu. Taava taassuma aqutsisut sule­qatitillu ajornartorsiutaasunik oqaloqatigisinnaavai.

• Suliffimmi sulisut sinniisoqanngippata taava sumiiffinni peqatigiiffimmut ikiortissarsiorit.

Isumannaallisaanermut sinniisoq saaffigiuk ajornartorsiutaasorlu pillugu oqaloqatigalugu – tamatumani sullivimmi avatangiisit timikkut tarnikkulluunniit ittut pineqarpata.

• Suliffinni isumannaallisaanermut sinniisoqanngippat sulisut sinniisaannut saaffiginnigit. Isumannaallisaanermut sinniisoqanngippat sulisullu sinniisoqanngippata sumiiffinni peqatigiiffimmut saaffiginnigit.

Ingerlaannarlutit sulisut sinniisaat imaluunniit sulisitsisut saaffigiuk. Taakku pisussaapput taamaattoqartillugu ilinnik ikiuissallutik.

Soraarniaruit tamanna allakkatigut nalunaarutigisariaqarpat. Taamaalillutit uppernarsaa­tis­sa­qas­saa­tit soraarniuteqarsimaninnik ullorlu suna kingullermik sulisimaninnik.

• Maluginiaruk soraarniarluni sioqqutsisumik kalerriinissamut piffissarititaq suna isumaqa­ti­giis­summi ilinnut atuunnersoq (imaluunniit funktionærit (“atorfillit”) pillugit inatsimmi, tassani pineqar­tu­nut ilaaguit).
• Soraarniuteqanngikkaluarluni allamik periarfissaqarnersoq isumaliutigiuk. Assersuutigalu­gu suliffinni uumisaarneqartarnerit imaluunniit pimmatigineqartarnerit ajornartorsiutaappat,soraarniuteqarnissaq siulliunnagu sulisut sinniisaannik taman­na pillugu oqaloqatiginninnissaq tulluartuusinnaavoq.
• Soraarniutivit eqqortumik allannissaa pillugu siunnersortissarsiorsinnaavutit sulisut sinnii­saan­nut, sumiiffinni peqatigiiffimjmut imaluunniit SIK-p allattoqarfianut.

Atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinneq (tjenstlig samtale) tassaasinnaavoq soraarsitaa­nissa­mut alloriarneq siulleq. Taamaattumik oqaloqatigiinnissamut taamaattumut aggeqqu­saaneq imaan­naanngitsutut isigisassaavoq.

• Atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnissamut aggeqqusaaguit ilisimatinneqartussaatitaa­­­vutit suna oqaluuseriniarneqarnersoq.
• Oqaloqatigiinnermi illersuisussamaatissannik ilaqarsinnaatitaavutit. Illersuisussaq taanna tassaassaaq inuk tatigisat, soorlu ikinngutigilluakkat imaluunniit sulisut sinniisaat.
• Pisortani sulisitsisut pisussaatitaapput atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnerni eqqaa­mas­sutissanik allattuinissaminnut. Tassa Namminersorlutik Oqartussani imaluunniit kommu­nimi suliguit sulisitsisoq allagaqassaaq oqaloqatigiinneq imaqarniliorlugu. Isummavit imaqarniliami eqqorlugit issuarneqarnissaat pisinnaatitaaffigaat. Tamanna immikkut pi­ngaa­ruteqarsinnaavoq sulisitsisup oqaloqatigiinnermi oqaatigisai isumaqatiginngikkukkit.
• Suliffimmi namminersortunit pigineqartumi sulisitsisoq pisussaatitaanngilaq oqaloqatigiin­neq allakkatigut imaqarniliussallugu, taamaakkaluartorli oqaloqatigiinnermit imaqarnilior­to­qarnissaa kissaatigisinnaavat.
• Atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnissamut aggeqquneqaruit kaammattuutiginarpoq tamanna pitinnagu sulisut sinniisaannik, sumiiffimmi peqatigiiffimmik imaluunniit SIK-p allattoqarfianik oqaloqateqarnissat, ikiorneqarniassagavit.

Sulisitsisut ilaasa suli oqariartaaseq “oqaasiinnakkut mianersoqqussuteqarneq” atortarpaat, kisi­an­ni mianer­soqqussuteqarneq (advarsel) tamatigut allakkatigoortuusariaqarpoq. Taamaattariaqar­poq uppernarsaa­tis­sa­qarnissaq ilaatigut pissutigalugu, sulisitsisoq sulisorlu tamarmik tunngavissa­qarniassammata. Taa­maattumik sulisitsisuit mianersoqqussuteqarfiginia­ler­patit tamanna allagan­ngorlugu piumassavat.

• Mianersoqqussuteqarnermut taarsiullugu sulisitsisuit assuarliuteqarfigisinnaavaatit (på­ta­le). Taan­na mianersoqqussuteqarnermit sallaannerusumik pineqaatissinneqarnertut isigineqartarpoq. Aammali sulisitsisoq atorfimmut tunngatillugu oqaloqatigiinnissamut (tjenst­lig samtale) aggeqqusisin­naa­voq. Tassani sulisitsisup ilisimatissavaatit suna naam­ma­ginngin­nerlugu, tamatumalu qanoq iluarsineqarsinnaanera oqaloqatigiissutigissavarsi. Taa­matut oqaloqatigiinneq iluat­sillugu aamma sulisitsisoq mianersoqqussummik tunniussisin­naa­sarpoq imaluunniit soraar­sinnialersaarneqarnerit nalunaarutigalugu.
• Mianersoqqussuteqarneq kalerrisaarutaavoq sulisitsisup suliannik imaluunniit pissuserisannik naammaginninnginne­ra­nik. Soorlu imaassinnaavoq arlaleriarlutit inortuillutit suliartora­vit mianersoqqussummik tunineqartutit. Allakkami mianersoqqussummi allassimagajuppoq tamanna sulisup iluarsinngippagu soraarsitaanermik kinguneqarsinnaasoq.
• Ilaanni mianersoqqussummi allassimasoqartarpoq mianersoqqussut qanoq sivisutigisumik atuutissasoq. Allakkami taamatut piffissaliisoqarsimanngikkaangat mianersoqqussut ukiup affaanit ukiumut ataatsimut atuussinnaasarpoq, apeqqutaasarluni mianersoqqussut pissut­sinik sunik tunngaveqarnersoq.
• Kattuffiup allattoqarfia SIK-mut ilaasortatut saaffigisinnaavat nalilertillugu mianersoqqussummut tunngaviusoq pissusissamisoortuunersoq.

Namminersorlutik Oqartussani imaluunniit kommunimi sulisuuguit soraarsinneqartinnak – sioq­qut­sisumik kalerriinikkut imaluunniit peersinneqarnikkut – tusarniaavigineqaqqaartus­saavutit (inat­simmi ima taaneqartoq: “peqataasup isumaanik tusarniaaneq”). Suliffimmi nammi­nersortumi imaluunniit pisortat piginneqataaffigisaanni (soorlu Nukissiorfinni, Air Greenland-imi imaluunniit Mittarfeqarfinni) sulisuugaanni taamatut tusarniaavigineqarnissaq piumasaqaataanngilaq.

• Sulisitsisup tusarniaalluni allakkamini soraarsitsilersaarnerminut tunngavigisani ilisimatit­sissutigissavai periarfississallutillu soraarsitsiniarnermut oqaaseqarnissannut/akerli­lii­nis­san­­nut. Sulisitsisoq oqaaseqaativit/akerliliinivit kingusinnerpaamik qaqugu tiguneqareersimanissaannik taasaqassaaq.
• Isumaqaruit soraarsitsilersaarneq/peersitsilersaarneq tunngaveqanngitsoq, pingaaruteqar­poq tusarniaanermut akissutissanni tamanna oqaatigissallugu.
• Maluginiassavat pisortat suliffeqarfiini sulisitsisuusut soraarsitsilersaaleraangamik tusarniaa­­juaannanngimmata, naak tamatumani inatsisit malittussaagaluarlugit.
• Soraarsitsilersaarnermik/peersitsilersaarnermik tusarniaavigineqaruit
  SIK-mut ilaasortatut ingerlaannaq SIK-p al­lattoqarfianut saaffiginninnissat kaammattuutigaarput. Kissaatigigukku SIK-p allattoqarfia sinnerlutit tusarniaanermut akis­suteqarsinnaavoq.

Suliunnaarsitsineq ima paasineqassaaq suliartortussaatitaajunnaartutit, kisianni akissarsiaqaannassasutit piffissap soraarnissannik siumut kalerriuteqarfiusup naanissaata tungaa­nut.

• Soraarsinneqaruit tamanna nalinginnaasumik pisussaavoq soraarsitaanissamik kalerriu­te­qarnikkut, piffissap kalerriuteqarfiusup qanoq sivisutiginissaanut apeqqutaassalluni qanoq sivisutigisumik sulisimanerit. Piffissami kalerriuteqarfiusumi nalinginnaasumik sulisussaagaluarputit – kisianni tassa sulisitsisuit suliunnaarsippaatit.
• Suliunnaarsitaaqqanerup nalaani allamik suliffittaaraanni ilaannikkut sulisitsisoq akissar­si­anik ilanngaas­si­sinnaa­sarpoq, kisianni nalinginnaasumik aatsaat taamaattoqarsinnaanera suliunnaarsitsinermini nalunaarutigisimaguniuk. Ilinnut tunngatillugu sulisitsisup qaqugukkut taamatut akis­sar­si­anik ilanngaassisinnaa­nera pillugu SIK-p allattoqarfia oqaloqatigisinnaavat.
• Sulisitsisup ilaannikkut feeriamut inatsit innersuussutigalugu ullut feeriarfissat suliunnaarsitaanerup nalaani atorneqartutut naatsorsuutigisinnaasarpai. Sulisitsisup feeriassannik su­li­unnaar­sitaaq­qa­­­ninni atorneqartussaatsinera pillugu SIK-mut ilaasortatut SIK-p allattoqarfia oqaloqatigisinnaa­vat.

Oqariartaatsit imminnut assingusut “suliartortariaqarunnaarsitsineq” (fritagelse) aamma “suliunnaarsitsineq” (fritstil­ling) sulisitsisunit kukkusumik atorneqartaannarput, tamanna­lu sulisumut paatsiveerunnar­sin­naa­sarpoq.

Sulisitsisoq soraarsitsinermini aalajangersinnaavoq tamanna suliunnaarsitsinerussasoq imaluunniit suliartortariaqarunnaarsitsinerussasoq piffissap soraarnissamik siumut kalerriuteqarfiusup nalaani (soraarnissap tungaanut piffissap taassuma sivisussusissaanut apeqqutaassalluni sulisup qanoq sivisu­­tigisumik atorfeqarsimanera). Oqaaseq la­tiinerisuumik nagguilik “suspendere” ilaanni qallu­naa­­­tut atorne­qar­tarpoq suliartortariaqarunnaarsitsinermut tunngatillugu.

Suliunnaarsitsinermi sulisoq piffissap soraarnissamut kalerriuteqarfiusup nalaani sulisussaatitaassanngilaq, kisianni piffissap naanissaata tungaanut akissarsiaqassalluni. Sulisorli suliartortariaqa­run­­­naarsinneqaruni piffissami pineqartumi sulisitsisumi suliartoqqussagaluarpani aatsaat suliar­tus­saaq, pisa­ri­aqartinneqarami.

Taamaattumik soraarsitsinermi pingasunik periarfissaqarpoq soraarsitsinerup piffissami soraarnissamut kalerriuteqarfiusumi qanoq ingerlanneqarnissaanut: a) Sulisoq soraarnissami tungaanut piffissaq naallugu suliinnas­saaq, b) Sulisoq suliartortariaqarunnaarsitaassaaq, kisianni piffissap pi­ne­qartup ingerlanerani suli­ar­toqqusaariataarsinnaassalluni, tamanna pisariaqartinneqarpat, imaluunniit c) Sulisoq suliunnaarsitaassaaq, taamaattumillu piffissami pineqartumi suliartortussaatitaassanani.

Suliartortariaqarunnaarsitsineq aamma allamut tunngatillugu atorneqartarpoq, tassa sulisitsisoq misissuinissaminut piffissamik pisariaqartitsigaangat. Misissuinerummi nalaani sulisup su­liffimmi­niin­nginnissaa sulisitsisup tulluarnerutissinnaavaa.

Assersuutigalugu: Sulisoq suliffimmini nakuusersimasutut unnerluutigineqarpoq.

Sulisitsisup tamatuminnga misissuinerani, soorlu takunnissimasunik oqaloqatiginnittarnerani, unnerluutiginninnerullu eqqortuuneranik naliliiniarnerani, sulisoq suliartortariaqarunnaarsitaasinnaa­­voq. Misissuineq naammassippat pissutsit qanoq innerat apeqqutaatillugu sulisitsisup sulisoq suliartoqqeqqusinnaavaa, unnerluutiginninneq tunngavissaqarsimanngippat imaluunniit ingasattumik soraarsitaassutissamik pisoqarsimanngip­pat – imaluunniit soraarsitsiniarneq aallartissinnaavaa, taman­na pisariaqartutut nalilerneqarpat.

Soraarsitsineq allakkatigut pisariaqarpoq. Oqaasiinnakkut soraarsitaaguit tamanna allaganngorlugu piumassavat. Aammami isumaqatigiissutini amerlanerni allassimavoq soraarsitsineq allakkatigoortumik pissasoq

• Allagaq soraarsitsissut atsiussanngilat allakkami allassimasunik nalornissuteqaruit, soraar­sit­sinerlu ilinnut qanoq kinguneqassanersoq paasilluanngikkukku. Aamma atsioqinagu so­raar­­­sitsinermut pissutaasoq isumaqatiginngikkukku.
• SIK-mut ilaasortatut SIK-p allattoqarfia attaveqarfigiuk, taa­maalillutit nalilertissinnaaniassagakku soraarsitsineq pissusissamisoornersoq. Ilaatigut naliligassaavoq soraarsitsineq pissutissaqarnersoq tun­nga­vilersorluagaanersorlu, eqqortumillu pinersoq soraarsitaanissamik kalerriuteqarneq immaqalu suliunnaarsitaaneq il.il. (aamma taanna takuuk) eqqarsaatigalugit.
• Ikiorsiissutinik pisartagaqassaguit kommunimi suliffeqanngitsutut nalunaartariaqarputit suliffeerunnermilu ikiorsiissutinik imaluunniit pisortanit ikiorsiissutinik qinnuteqarlutit.

Sulisitsisoq nalinginnaasumik soraarsitsiniaruni sulisumut kalerriuteqaqqaartussaavoq. Sulisulli atorfeqarnini ingasattumik paarinerluppagu sulisitsisuata peersissinnaavaa – tassa ullormit ullormut atuutilersumik soraarsillugu; imaappoq sioqqutsisumik kalerriuteqaqqaarnani. Peersitsineq ullormit peersitsiviusumit akissarsiaqarunnaarnermik kinguneqartarpoq.

• Peersitsineq allakkatigut nalunaarutigineqartariaqarpoq. Peersitsineq oqaasiinnakkut nalunaarutigineqarpat tamanna allaganngorlugu piumassavat.
• Allagaq peersitsissut atsiussanngilat allakkami tassani allassimasunik nalornissuteqaruit, peersitsinerlu ilinnut qanoq kinguneqassanersoq paasilluanngikkukku. Aamma atsioqinagu peer­sitsinermut pissutaasoq isumaqatiginngikkukku.
• SIK-mut ilaasortatut SIK-p allattoqarfia attaveqarfigiuk, taa­maalillutit nalilertissinnaaniassagakku peersitsineq pissusissamisoornersoq. Ilaatigut nalili­gas­saavoq peersitsineq pissutissaqarnersoq tunnga­vilersorluagaanersorlu.

Atorfimmut atatillugu ineqartinneqaraanni nalinginnaasumik imaappoq soraarsinneqaraanni imaluunniit nammineq soraaraanni taanna inigiinnarneqarsinnaanngitsoq.

• Sulisitsisoq sulisorlu allamik isumaqatigiissuteqarsimanngikkaangata malittarisassat inissi­anik attartortitsisarneq pillugu peqqussummi allassimasut malinneqartussaapput. Peqqussum­mi § 65-imi allassimavoq atorfeqarnerup unitsinneqarnerani sulisoq pisussaasoq inissiamik taamaatitsinissani allakkatigut nalunaarutigissallugu. Aamma allassimavoq sulisunut inissi­aq attartugaq kingusinnerpaamik qimareersimaneqassasoq nalinginnaasumik taamaa­titsi­nissamut nalunaarfissatut piffissarititaasup naannginnerani.
• Attartortitsisarneq pillugu peqqussummi aalajangersagaq tamanna ilisimassallugu pingaa­ruteqar­poq, tassa sulisup soraalernermini atorfimmut atatillugu inigisami taamaatin­nissaanik nalunaa­ru­teqanngitsoorneranik arlalinnik assersuutissaqarmat. Aammami taamani sulisoq atorfinimmat inissaanik sulisitsisup pissarsissussimavaa.
• Kisianni soorlu juunip 30-ani soraartussaagaanni inigisamik taamaatitsinissaq kingusinner­paamik maajip 31-ani nalunaarutigisassaavoq. Inigisaq taamaatinni­ar­lugu aatsaat juunip 30-ani nalunaaraanni ineqarnermut akiliutit il.il. juulip 31-ata tungaanut nam­mineq akilertariaqalissapput, qaammammili tassani inissiami pineqartumi ineqarsinnaatitaanani.
• Juulimi nutaamik attartortussarsisoqarsimappat (taamaattariaqarporlumi), tassani qaam­mammut akiliutitigut isertitaalersussat pissutigalugit attartortuusimasutut akiligassaaruttussaavutit.
• Nalorniguit sulisitsisoq aperiuk. Tamanna angusaqarfiunngippat SIK-p allattoqarfianut saaffi­gin­nissinnaa­vutit.

Isumaqatigiissutit pisoqqat atuutissapput isumaqatigiissutip nutaap isumaqatigiissutigine­qarnissaa­­­ta atsiorneqarnissaatalu tungaanut. Tassa isumaqatigiissutit pillugit isuma­qa­tigiinniarnerit sivit­soraluartut, pisinnaatitaaffitit taakkuusut suli pigiinnassavatit.

Namminersorlutik Oqartussanik aamma suliffiutillit namminersortut kattuffiannik Grønlands Erhverv-imik (GE) tunngaviusumik isumaqatigiissutini suli­ner­mik unitsitsineq-mik ataatsimut taaneqarput assigiinngitsut uku:

• Strejke = Suliumajunnaarneq,
• Lockout = Sulisitsisup suliffimmik matusinera,
• Blokade = Suliartoraluanik isernaveersaartitsineq, aamma
• Boykot = Sulisartut suliartorumajunnaarnerat sulisitsisulluunniit suliartoqqusiunnaarnera.

Tunngaviusumik isumaqatigiissutit taakku malillugit illit suleqatitillu sulinermik unitsitsisin­naatitaan­ngilasi (suliumajunnaarsinnaanngilasi) sulisut akissarsiaat sulinerminnilu atugari­saat pillugit isumaqatigiissut atuuttoq atuuk­kallartillugu (tamanna “aaqqiagiinnginnaveersaarnermik” taane­qarpoq) – aatsaalli taamaaliorsinnaavusi “suliffiup akiliisinnaajunnaar­ne­ra, inuunerup eriagi­sari­a­qarnera, atugarissaarnissaq ataqqinassuserluunniit patsisigalu­git sulinerup unitsinneqarnissaa pisariaqalivissimappat.” Tassa imaappoq pissutsini immikkorluinnaq ittuni aatsaat sulinermik unitsitsisoqarsinnaavoq.

• Taamaattumik suliffimmi ajornartorsiuteqarpat tamakku iluarsiniarneqassapput sulisitsisup oqaloqatigineratigut, immaqa SIK akuutillugu – sulinermik unitsitsinernik kinguneqartus­saa­­­­­natik.
• Aatsaat sulinermik unitsitsisoqarsinnaavoq isumaqatigiissutit pillugit isumaqatigiinniarnernut atatillugu. Tassani suliumajunnaarneq angusaqarniarluni ilungersuuteqarnermi sakkutut atorneqarsinnaavoq.
• Namminersorlutik Oqartussanik aamma GE-mi tunngaviusumik isumaqatigiissutini erseq­qin­nerusumik allaaserineqarpoq sulinermik unitsitsineq qanoq pisinnaasoq suliumajunnaar­­neruppat (strejke) imaluunniit sulisitsisup suliffimmik matusinerippagu (lockout). Soorlu malittarisassa­qartinneqarpoq sulinermik unitsitsinissap allakkatigut nalunaarutigineqaqqaartarnissaanik qanorlu isumaqatigiissitsiniartoqartarnissaanik.

Suliffiit akiligassanik akilersuiunnaarpat taava ingerlaannartumik sumiiffimmi peqatigiiffimmut imaluunniit SIK-p allattoqarfianut saaffiginnigit.

• Betalingsstandsning-imik qallunaatut taaneqartartoq tassa suliffiup akiligassanik akilersuiunnaarnera – soorlumi oqaatsimi tamanna ersersinneqareersoq. Tamatuma sulisitsisoq unil­latsiarnissaanut periarfissittarpaa, unillatsiarnerlu tamanna suliffeqarfiup siunissami ungasippallaanngitsumi imminut akilersinnaasumik ingerlaqqis­sin­naaneranik nalilersui­ner­mut atorneqas­saaq, suliffeqarfik tunineqassanersoq imaluunniit akiliisinnaa­junnaarluni unissanersoq (konkurs).
• Akilersuiunnaarnermi illit soraarsinneqarnalluunniit atorfinitsitaanermut isumaqatigiissutit atorunnaarsinne­qassan­ngilaq, kisianni piumasaqaatigisinnaavat piffissami pineqartumi akis­­sarsiassavit qulakkeer­ne­qarnissaat. Tamanna pisinnaavoq aningaaserivimmit qularnaveeqqusiinikkut imaluunniit inatsisilerituup nakkutilliisuutitap uppernarsaaneratigut. Qu­larnaveeqqusiineq pissaaq aki­li­gassanik akilersuiunnaarnerup aallartinneranit ullut 14-it ingerlanerini. Taamaatto­qanngip­pat illit atorfeqartitaanerpit taamaatinnissaa toqqar­sin­naa­vat.
• Immaqa akiligassanik akilersuiunnaarnerup nalaani nalunaarfigineqassaatit soraarsitaaler­su­tit. Taamaattoqarpat tamanna ingerlanneqassaaq nalinginnaasumik soraarsitsinissamut siu­moortumik ilisimatitsissuteqartussaaneq malillugu. Suliffeqarfik ingerlaannarpat kiisalu soraarsitaanerit atorunnaarsinneqarpat, taava illit atorfeqartitaanerit allanngornani inger­laannassaaq atugassarititaasut aamma ukiut suliffigisimasavit amerlassusiat nikisinneqarnatik.

Suliffiit akiliisinnaajunnaarpat sumiiffimmi peqatigiiffik imaluunniit SIK-p allattoqarfia saaffigiuk.

• Akiliisinnaajunnaarnerup atuutilernerani akissarsiassannik pisassaqareeruit Lønmodta­ger­nes Garantifond-imut (sulinermik inuussutissarsiuteqartut sillimmatissaannik aningaasaateqarfimmut) qinnuteqaammik immersuininni SIK-mit ikiorneqarsinnaavutit. Suliffiup akiliisin­­­naajunnaarnera pissutigalugu akissarsiassat imaluunniit feriepengesiassat amigaatigilikkatit aningaasaateqarfimmit pisinnaavatit.
• Malugiuk piffissaq killeqarmat suliffiup akiliisinnaajunnaarnerata kingorna kingusinner­paa­mik qaqugu Lønmodtagernes Garantifond-imut ikiorserneqarnissamik qinnuteqarnissamut. SIK-p allattoqarfianit tamanna pillugu siunnersorneqarsinnaavutit.