Skip to content

Isumaginninnermut aningaasaateqarfiit

Isumaginninnermut aningaasaateqarfiit marluupput qinnuteqarfigalugit tapiissuteqarsinnaasut. Suut qinnutigineqarsinnaanerat kikkullu qinnuteqarsinnaanerat pillugit paasissutissat qinnuteqarnermilu immersugassaq quppernermi maaniipput.

SIK-p aamma Namminersorlutik
Oqartussat kommunillu
isumaginninnermut aningaasaateqarfiat

Kikkut qinnuteqarsinnaappat?

SIK-p isumaqatigiissutai malillugit Namminersorlutik Oqartussani, kommunini Danmarkillu naalagaaffiani sulisuusut – kiisalu suliffeqarfinni allani 20-ni aningaasaateqarfimmut tassunga akilersueqataajumallutik isumaqatigiissuteqarsimasuni sulisuusut – isumaginninnermut aningaasaateqarfimmut qinnuteqarsinnaapput.

Una tooruk suliffeqarfiit taakkua allat 20-t allattorsimaffiat takujumallugu

Soorlu takuneqarsinnaasoq, suliffeqarfinni taakkua ilaanni aningaasaateqarfimmut akilersueqataaniarlutik isumaqatigiissuteqarsimasuni sulisuusut qinnuteqarsinnaassagunik SIK-mut ilaasortaanissaat piumasaqaataavoq (tamanna ungaluuserlugu taaneqartarluni).

Ikiorsiissutissat suut qinnutigineqarsinnaappat?

Makkununnga tunngatillugu ikiorserneqarnissamik qinnuteqartoqarsinnaavoq:

  • Qanigisap perululluni napparsimanerani: 
    Ilaatigut timmisartukkut umiarsuakkullu bilitsissanik akiliussisoqarsinnaavoq qanigisaq perululluni napparsimasoq napparsimmavimmut uninngavigisassaanut ingiaqatigiumallugu. Aammattaaq hotelimi ineqarnermut, sulinngikkallarnermi isertitatigut annaasaqaatinut Københavnimiinnermilu angalassutissamik rejsekortimut akiliussisoqarsinnaavoq.
    Meerarisaq imaluunniit meerarisat 18-it inorlugit ukiullit najugarisamut qimanneqartariaqalissappata ingiaqataasumut angalaqataatinnissaat aammattaaq aningaasaliiffigineqarsinnaavoq.
    Qinnuteqartup qanigisai tassaapput: Angajoqqaat, aapparisaq katissimasaq imaluunniit inooqatigisaq (sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi najugaqatigisimasaq, meerarisat aamma qatanngutit. Qinnuteqartup meeraanermini aamma/imaluunniit inuusunnermini angajoqqaarsiamisut najortarsimasai aanaakkui/aataakkui allalluunniit qaqutiguuissumik qanigi­sa­tut isigineqarsinnaapput.
  • Illoqarfimmut allamut erniartortumut ingiaqataaneq:
    Timmisartukkut umiarsuakkullu bilitsissanik akiliussisoqarsinnaavoq, taamaalilluni anaanaasup illoqarfimmi allamiilluni erninerani angajoqqaaqataasoq najuussinnaaniassammat.
  • Isaruartaarneq imaluunniit isaruartaaqqinneq: 
    Sulisut isaruartaaqqaarnissaminnut aningaasaliiffigineqarnissaminnik qinnuteqarsinnaapput, imaluunniit aamma isarussat sakkortussusii minnerpaamik 0,5 procentimik nikissappata isaruartaaqqinnissaminnut qinnuteqarsinnaallutik. Aammattaaq meerarisap 18-inik inorlugit ukiullip isaruartaarnissaanut aningaasaliisoqarsinnaavoq, taamatulli mee­rarisap isaruartaarnissaanut aningaasaliisarnissaq taamaallaat ukioq allortarlugu pisinnaalluni. Isaruartaarnermut imaluunniit isaruartaaqqinnermut annerpaamik 4.000 kr.-inik tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
  • Qanigisap ilerranik angerlaassineq:
    Pineqartoq tassaasinnaavoq illerfimmik imaluunniit qummuattamik (toqusup arsaanik) Danmarkimit Kalaallit Nunaannut angallassineq, toqusoq Kalaallit Nunaanni najugaqar­si­mappat, angallassinerlu taamaattoq Kalaallit Nunaanni pisortanit akilerneqassanngippat. Aammattaaq illerfimmik qummuattamilluunniit Kalaallit Nunaata iluani sumiiffimmit sumiiffimmut toqusup najugarisimasaanut angallassineq akilerneqarsinnaavoq, angallassineq taamaattoq Kalaallit Nunaanni pisortanit akilerneqassanngippat.

SIK-p aamma Royal Greenlandip isumaginninnermut
aningaasaateqarfiat

Kikkut qinnuteqarsinnaappat?

SIK-mut ilaasortat Royal Greenland A/S-imi sulisuusut kisimik Isumaginninnermut aningaasaateqarfimmit tapiiffigineqarsinnaapput.

Aammattaaq SIK-mut ilaasortat Upernavik Seafood A/S-imi aamma Arctic Fish A/S-imi sulisuusut aningaasaateqarfimmut tassunga qinnuteqarsinnaapput.

Ikiorsiissutissat suut qinnutigineqarsinnaappat?

Makkununnga tunngatillugu ikiorserneqarnissamik qinnuteqartoqarsinnaavoq:

  • Qanigisap perululluni napparsimanerani:
    Ilaatigut timmisartukkut umiarsuakkullu bilitsissanik akiliussisoqarsinnaavoq qanigisaq perululluni napparsimasoq napparsimmavimmut uninngavigisassaanut ingiaqatigiumallugu. Aammattaaq hotelimi ineqarnermut, sulinngikkallarnermi isertitatigut annaasaqaatinut Københavnimiinnermilu angalassutissamik rejsekortimut akiliussisoqarsinnaavoq.
    Meerarisaq imaluunniit meerarisat 18-it inorlugit ukiullit najugarisamut qimanneqartariaqalissappata ingiaqataasumut angalaqataatinnissaat aammattaaq aningaasaliiffigineqarsinnaavoq.
    Qinnuteqartup qanigisai tassaapput: Angajoqqaat, aapparisaq katissimasaq imaluunniit inooqatigisaq (sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi najugaqatigisimasaq, meerarisat aamma qatanngutit. Qinnuteqartup meeraanermini aamma/imaluunniit inuusunnermini angajoqqaarsiamisut najortarsimasai aanaakkui/aataakkui allalluunniit qaqutiguuissumik qanigi­sa­tut isigineqarsinnaapput.
  • Illoqarfimmut allamut erniartortumut ingiaqataaneq:
    Timmisartukkut umiarsuakkullu bilitsissanik akiliussisoqarsinnaavoq, taamaalilluni anaanaasup illoqarfimmi allamiilluni erninerani angajoqqaaqataasoq najuussinnaaniassammat. Anaanaasoq kisimi qinnuteqarsinnaavoq angajoqqaaqataasup erniartornermi ingiaqataanissaanik.
  • Isaruartaarneq imaluunniit isaruartaaqqinneq: 
    Sulisut isaruartaaqqaarnissaminnut aningaasaliiffigineqarnissaminnik qinnuteqarsinnaapput, imaluunniit aamma isarussat sakkortussusii minnerpaamik 0,5 procentimik nikissappata isaruartaaqqinnissaminnut qinnuteqarsinnaallutik. Aammattaaq meerarisap 18-inik inorlugit ukiullip isaruartaarnissaanut aningaasaliisoqarsinnaavoq, taamatulli mee­rarisap isaruartaarnissaanut aningaasaliisarnissaq taamaallaat ukioq allortarlugu pisinnaalluni meeraq 0-imit 12-inut ukioqarpat, meerarlu 13-it 17-illu akornanni ukioqarpat ukiut pingasunngorneri tamaasa isaruartaartitsisoqaqqissinnaalluni. Isaruartaarnermut imaluunniit isaruartaaqqinnermut annerpaamik isarussap akiata 85%-ianik akiliussisoqarsinnaavoq, annerpaamilli 2.975 kr.-inik.
  • Qanigisap ilerranik angerlaassineq:
    Pineqartoq tassaasinnaavoq illerfimmik imaluunniit qummuattamik (toqusup arsaanik) Danmarkimit Kalaallit Nunaannut angallassineq, toqusoq Kalaallit Nunaanni najugaqar­si­mappat, angallassinerlu taamaattoq Kalaallit Nunaanni pisortanit akilerneqassanngippat. Aammattaaq illerfimmik qummuattamilluunniit Kalaallit Nunaata iluani sumiiffimmit sumiiffimmut toqusup najugarisimasaanut angallassineq akilerneqarsinnaavoq, angallassineq taamaattoq Kalaallit Nunaanni pisortanit akilerneqassanngippat.

Attaveqarfissaq paasiniaaffissarlu: Isumaginninnermut aningaasaateqarfiit ataasiakkaat periarfissarititaat pillugit apeqqutissaqaruit SIK-mut saaffiginnissinnaavutit, tlf. 32 21 33, e-mail socialfonden@sik.gl

Qinnuteqarnermi immersugassaq

  Una tooruk qinnuteqarnermi immersugassaq anillatsikkumallugu
(immersugassaq taanna isumaginninnermi aningaasaateqarfinnut marluusunut tamanut atuuppoq qinnuteqarnermilu atorneqassalluni)

SIK-p allattoqarfiata ammasarfiisa nal. 9.00-imit 13.00-imut avataatigut aamma pingasunngornikkut saaffigineqarsinnaavoq: Siunnersorti Linda Christensen, toqqaannartumik tlf. 34 93 22.

Qinnuteqarnermi ilisimassallugit pingaaruteqartut

Isumaqatigiissutit malittarisassallu tunngavigineqartut:

► Una toorlugu aajuk: SIK-p aamma Namminersorlutik Oqartussat isumaginninnermut aningaasaateqarfiannut najoqqutassat
► Una toorlugu aajuk: SIK-p Royal Greenlandillu isumaginninnermut aningaasaateqarfik pillugu isumaqatigiissutaat

Uppernarsaateqarnissaq pingaaruteqarpoq:

Uppernarsaatit suut SIK-p pisariaqartikkai qinnuteqarnermi immersugassami allassimavoq. Uppernarsaatissat taakku pigineqanngippata qinnuteqaat suliarineqarsinnaanngilaq. Uppernarsaatissat immersugassami taaneqartut saniatigut uppernarsaatissanik allanik SIK piumasaqarsinnaavoq.

Peruluutaasumik nappaatit suut pineqarpat?

Nappaatit peruluutaasut allattorsimaffiat (Namminersorlutik Oqartussani tunngavigineqartartoq, taamalu aamma Isumaginninnermut Aningaasaateqarfimmi). Nammineq kalaallisuunngortitarput.
Una tooruk taanna anillatsikkumallugu

Qinnuteqaat qaqugu suliarineqassava?

Qinnuteqaatit takkuttut nukinginnartutut suliarineqartarput – isarussanulli tunngatillugit qinnuteqaatit suliarineqarneri sivisunerusinnaasarput.

Qinnuteqaatit qanoq suliarineqassappat?

Isumaginninnermut aningaasaateqarfimmut qinnuteqaatit paasissutissanik isertuunneqartussanik ilaqartarput. Taamaattumik suliassat tamakku qanoq suliarineqartarnissaat pillugu SIK maleruagassiorsimavoq, paasissutissat taamaattut susassaqanngitsunik ilisimaneqalinnginnissaat qulakkeerumallugu.
► Una tooruk qinnuteqaatit qanoq suliarineqartarnerat qinnuteqartullu pisinnaatitaaffii pillugit allakkiaq paasissutissiissut piumallugu

Paasissutissat allat:

► Naqitaaraq “Peruluutaasumik napparsimalernermi ingiaqatigineqarneq” anillatsitassaq pingasunngorlugulu pertiterlugu (juulimi 2020 saqqummersinneqartoq)