SIK-p siulittaasuata maajip aallaqqaataani oqalugiaataa

Sulisartut ataqqinartut, Nunarsuarmi sulisartut ulluanni tamassi pilluangaaritsi. Aamma qujanarsuaq sulilluarnissigut nunarput napatikkassiuk – ilisseqanngippammi nunarput ingerlasinnaan­ngilaq. Tas­sami ajoraluartumik eqqaaneqartuartarpoq sulisartut suliartunngitsoortartut, taakkualu kisimik pisuutinneqartarlutik soorlulusooq sulisitsisoq akisussaaffeqanngitsoq, pisuussu­teqanngitsoq. Pisuutitassarsiorneq qimallugu suleqatigiilluta tamatta suliartunngitsoortarneq aaqqiiviginiarniartigu.

Taama oqariarlunga erseqqissaatigissavara sulisartoqaterpassuaqaratta suliaminnik nuannarinnillutik suliartortuaannartunik ukiorpassuarnilu suliffimminnut tunniusimallutik sulisunik.

Soorlu ullumikkut Ôdâq Olsenip Aningaasaateqarfiani sulisartut kattuffianni ilaasortaqatitta ilaannik arfinilinnik pisarnertut kajumissaasiiniarpugut – ilaat ukiuni 40-ni sulisimasut sulilu sulillutik, ataa­serlu ukiuni 56-ini sulisimasoq sulilu sulilluni. Ilumummi sulisartorpassuaqarpoq suliffimminnik nuannarinnittunik sulisitsisuminnillu suleqateqarluartunik.

Periarfissarlu manna iluatsilluguttaaq sulisartoqatikka ataqqinartut Ôdâq Olsenip Aningaasaate­qar­fianit kajumissaserneqartut qamannga pisumik pilluaqqungaarpakka.

Erinarsortartoq Ivaana ukioq manna Nuummi maajip aallaqqaataasiornermi aliikkusersuisuuvoq – nuannarineqarluarluni.

 

Sulisartoqaterpassuakka, suliffissinnik sullitassinnillu ataqqinnillusi ukiorpassuit aalajaallusi sulisusi qujanaq. Puigussanngilarpummi sulisartorpassuaqarmat suliartortuaannartunik suliffimminnullu ataq­qinnittunik.

Periarfissaq manna iluatsilluguttaaq Naalakkersuisunngoqatigiittut nutaat pilluaqqorusuppakka. Neriuppunga inuiaqatigiit sulisartullu ukiuni tulliuttuni atugarissaarnerulernissaat qitiutillugu suleqatigiikkumaartusi.

Naalakkersuisooqatigiilersut arlalitsigut eqqarsaatissikkusuppakka:

Imaassinnaavoq nunatta ataqatigiissumik ingerlanneqartariaqarnera sulisartut kattuffianni siulittaa­sutut oqariartuutigiuarakku eqqu­mii­gi­neqartartoq.

Aamma imaassinnaavoq aatsitassat uranimik akoqarpata akoqanngippataluunniit aatsitassarsiorne­rup nunatsinni annertunerusumik ingerlanneqartariaqarnera suaartaatigiuarakku eqqumiigine­qartartoq.

Kisianniliuna ataqatigiissumik maannamullu ilisimaneqalersimasut aallaavigalugit tunngavilersorlu­ni eqqarsarnissaq pisariaqartoq. Atagu una eqqarsaatigilaariartigu:

Jess G. Berthelsen Katuami oqalugiartoq. Aamma oqalugiarput Josef Therkildsen (NSIP-p siulittaasua), Múte Bourup Egede (IA-p naalakkersuisullu siulittaasuat), Erik Jensen (Siumup siulittaasua), Hans Enoksen (Naleqqap siulittaasua) aamma Nivi Olsen (Demokraatinit).

 

Maannakkut ajuusaarnaraluartumik Europami sorsuttoqalernera pissutigalugu ikummatissamik aat­sitassanillu nunarsuarmi pilersorneqarneq sumi tamani nalorninartorsiorfiuvoq, sulisartoqatit­sin­nuttaaq annertuumik sunniuteqartussamik. Rusland annertuumik aatsitassarsiorfiuvoq, ilaatigut aatsitassat qaqutigoortut aammattaaq eq­qarsaatigalugit.

Maanittaaq nunarsuarmioqataagatta nunarsuarmi mingutsitsinerup minnerpaaffissaaniitinneqarnissaanik pingaartitsisuuvugut.

Maannakkummi ajuusaarnaraluar­tu­mik orpippassuarnik piiaasoqaqqaartarpoq aatsitassat qa­qu­ti­goortut qallorumallugit. Uagut nunatsinni imannak orpippassuaqanngikkaluarluta avatitsinni orpip­passua­qarnera toqqaannartumik ulluinnarni inuunitsinni iluaqutigaarput.  Taamaattumik nunarsuarmio­qataasutut mingutsitsinnginnissaq orpippassuarnillu piu­juaan­nartitsinissaq aamma akisussaaffe­qarluta suleqataaffigisariaqarparput.

Taavami uagut orpippassuaqanngitsumiittugut sooq aatsitassat qaqutigoortut uranimik akoqarpa­ta akoqanngippataluunniit piiarsinnaassanngilagut – soorunami pinngortitamut avatangiisilu eq­qar­­­­saatigalugit minnerunngitsumillu sulisartut peqqinnissaat eqqarsaatigalugu tamanna illersor­ne­qarsinnaassappat?

Ilisimalikkat tunngavigalugit eqqarsarnissaq iluaqutaasarpoq – taamaassorisat pituttorfi­giin­nar­na­git.

Ippassaq ilaatigut navianartorsuartut nalilerlugit oqallisigisat ullumi paasisaqarnerunikkut iluaqu­tis­saa­­lluartutut eqqortumillu atoraanni allanit navianarnerunngitsutut nalilerneqartarput. Soorlu ato­mip nukinga ikummatigalugu nukissiornerup ”qorsuusumik nukissiornertut”, imaappoq ava­tangii­sinut ajoqutaanngitsumik nungusaataanngitsumillu nukissiornertut, isigineqalernissaa pillugu maan­­nakkut EU-mi sulissutiginnittoqarnera maluginiar­narpoq.

SIK-p aatsitassarsiornerup inerisarneqarnissaanik kissaateqarnera soorunami aamma aningaa­sar­siornermut tunngassuteqarpoq – tassa nunatta karsiata aningaasanik amerlanerusunik immerne­qarnissaa.

Kissaaterpassuaqarpugummi ullumikkut akissaqannginnerput pissutigalugu naammassisinnaanngi­sat­sin­nik.

Tamatta nilliavugut peqqinnissaqarfimmit pitsaanerusumik isumagineqarnissarput kissaatigalugu.

Tamatta nilliavugut utoqqartatta pitsaanerusumik isumagineqarnissaat piumasaralugu.

Tamatta nilliavugut akilersinnaasatsinnik inissaqartinneqarnissarput noqqaassutigalugu.

Tamatta nilliavugut paaqqinnittarfinnut akiliutivut millisinneqaqqullugit.

Tamatta nilliavugut angalaneq akikinneruler­sinneqaqqullugu.

Tamatta nilliavugut meerartavut pitsaanerusumik atugassaqartinneqaqqullugit. Meerartavulli pitsaanerusumik atugassaqartinneqassappata angajoqqaat atugarisaat qiviartaria­qar­pavut – tassaniippullu aningaasarsiat.

Maannakkut nunatsinni aningaasanut inatsit ukiut tamaasa Inatsisartutsinnit aalajangersar­neqar­tar­toq qiviarutsigu aningaasartuutit isertullu oqimaaqatigiipput – imaappoq aningaasat tamaasa ator­pavut, tamattalu nilliaatigisavut pitsaanerusulissappata nunatta aningaasaqarnera pitsaaneru­ngaa­­­­lersittariaqarparput.

Tassaniipporlu aammattaaq politikerit akisussaaffeqartumik oqalunnis­saat – neriorsuuterpassu­a­qartarpummi uffa nalunagu taagukkatik akissaqartinneqanngitsut.

Mittarfittaaleqaagunngooq! Tassami aanamineerarsuanngorpoq Nuummi mittarfiup talline­qar­ne­rata naammassinissaanut. Tamatuttaarlu Ilulissani. Aammattaaq Qaqortumi mittarfissaq aallar­tin­ne­qalerpoq.

Taamaattoq nikallorsaarinianngikkaluarlunga aperusuppunga: Kikkunuku mittarfissaat aammalu ti­kittarfissaat sananeqartut?

Ersarissumik una oqaatigissavara: SIK-mi ilaasortatta mittarfiginavianngilaat aammalu tikittar­fi­gi­na­vianngilaat. Ilami timmisartornissaminnut akissaqanngillat!

Qanittukkut Qaanaamut ilaasortatsinnik ataatsimiisitsiartorpunga. Inuit marluuvugut. Qaanaamut uterlugulu 50.000 kruuneerpugut – aap, tutsarlunngilasi: 50.000 kr.

Takorloorsinnaavisiuk ilaasortatta qanoq ilillutik Qaanaaq qimassagaat? 

Takorloorsinnaavisiuk qanoq ilillutik sinerissamut ilaquttaminnut tikeraarsinnaanersut?

Naluara ilissi takorloorsinnaanerissi. Kisianni uanga tamanna massakkut takorloorsinnaanngilara, akissaqanngilluinnarpummi. Taava aperilanga: Ilaasortatta Qaanaami mittarfik sukkut iluaqutigiga­mikku?

Kalaallit Nunaat angeqimmat inukeqalunilu, manna iluatsillugu Nuuk qimalaarlugu Qaanaaq taa­ree­rakku tassaniitilaarallassavassi.

Nunarsuatsinni maannakkut mingutsitsineq annertuumik piuvoq. Ilaatigut uagut ulluinnarni pisa­ri­aqartitavut naammassiniarlugit, tassalu olie aammalu aatsitassat qaqutigoortut pissarsiariumallu­git, nunarsuarmioqativut aatsitassanik piiaapput ilaatigut mingutsitsisinnaanissartik soqutiginngil­luinnarlugu. Allatorluinnarmi mingutsitsinnginnissamut malittarisassaqarput, uagutsinnit qasunga­nerujussuarmik piumaffigineqarlutik.

Taamaalilluni nunarsuatta kissakkiartornera ilutigalugu nuna qeriuaannartoq aakkiartorpoq. Ta­man­­na nunatta avannaarsuani annertoorujussuarmik sunniuppoq. Nuna qeriuaannartoq Qaanaa­mi aakkiartorpoq, tamannalu ilaasortatsinnut malunnaatilimmik sunniuteqapiluppoq. Qaanaami illut ilaat silataaninngaanniit allaat takuneqarsinnaanngorput uingasut – tamatumalu kinguneri­saa­nik ussiitsorujussuanngorlutik, taamalu orsussamik atuisorujussuanngorlutik.

Taamaattumik Qaanaami immikkut qanoq iliuuseqarluinnartoqartariaqalerpoq.

Tassami uanga taamatut pisoqarnera ajunaarnersuartut nalilerpara. Immikkut aningaasaliisoqarta­ri­a­qarluinnarpoq. Nalunngikkaluarpara oqartussaasut oqassasut ”akissaqanngilagut” – aningaasa­nim­­mi isaatitassanik maani nunami annertunerusumik eqqarsartoqanngimmat!

Ilaasortatta ulluinnarni atugarisaat ajuusaarnaraluartumik pitsanngoriartunngillat. Akit qaffakkiar­torput ilaatigut maannakkut sorsuttoqarnera pissutigalugu. Taamaammat paaserusunnarpoq Naa­lakkersuisut ulluinnarni inuuniarneq pitsaanerulersinniarlugu qanoq iliuuseqassa­maarnersut.

Nunani allani assigiinngitsunik periaaseqartoqarpoq innuttaasut ulluinnarni inuuniarnerat oqinne­ru­­lersinniarlugu.

Soorlu assersuutigalugu Danmarkimi orsussamut tapiisoqassaaq. Maani qujanar­tu­mik orsussap akiinik suli qaffaasoqannngilaq, kisianni sorsunneq sivitsussappat taamatut pisoqa­ri­aannaavoq. Neri­sassat akii qaffapiluulerput, tamannalu ilaasortatta inuuniarnerannut annertuunik sunniu­teqapiluttussaavoq.

Taamaattumik ineqarnermut tapiiffigineqartarnermik aaqqissuus­sinerup boligsikringip aaqqiivi­gineqarnissaa siullermik siunnersuutiginiarpara. Boligsikringimik tapiiffigitinnissamut killissarititaa­soq qaffangaatsiartariaqarpoq ilaasortatta meeraat annertuumik eqqornerlunneqassanngippata.

Maannakkut Ruslandip Ukrainemut saassutarinninnera pissutigalugu sulisartoqaterpassuavut qimarrapput.

Taava sooq nunarsuarmioqataasutut qimaasunik maani nunami aammattaaq tigusisinnaassanngi­lagut? Takorloorsiummi maani nunami sorsunneqartoq. Takorloorsiuk qaartartunik nakkaatitsivig­i­neqartugut. Takorloorsiuk ilaquttavut, meeqqavut, qaartartumik eqqorneqarlutik toqutaasut. Takorloorsiullu annakkumalluta nunamut allamut qimaagaluarluta ornikkatsinni tigujumaneqan­ngit­sugut. Ila-ila, qanoq ajortigissagaluarpa taamatut inissinne­qa­ra­luarutta …

Taamaattumik nunarsuarmioqataasutut akisussaaffimmik tigusilluta aamma qimaasunik maanga nunarujussuarmut tikilluaqqusisinnaasariaqarpugut. Taama oqarusunnarpoq, tassa ilaatigut oqari­artortoqarmat qimaasunik tigusinissatsinnut maanna piareersimanngitsugut.

Qaqugumi qimaasunik tigusinissatsinnut piareersimalissagatta?

Ajuusaarnaraluartumik maannakkut pisortanut isumaqatigiissuteqarsinnaasimanngilagut, pisortat piumasaqasaaterput qanillattorumanngimmassulluunniit akissaqannginnaminngoooq

Nalunngilarput ilisimallugulu nerisassanut nunatsinni akit qaffatsitereersut aammalu allaat ilimagineqarluni nerisassanut akit ilaatigut 15 -20 procentimik qaffaateqassasut.

Tamanna politikerinit ilisimaneqarnerpoq / malinnaaffigineqarnerpoq?

Ilisimasimagunikku, malugalugu malinnaasimagunik, nunarsuarmi akit sukkasuumik qaffakkiartupiloortut, sooq taava qanoq iliuuseqarnianngillat? Naanguna Aningaasaqarnermut Naalakkersui­soq, naanguku taakkua qineqqusaaramik atugarissaarnerulernissatsinnik kissaateqarnerartut? Oqaasiinnaasimavaasiit?

Atugarissaarnerulernissatsinnik kissaateqarnerarput. Ilisimasimanerpaat atugarissaarnerulissa­gut­ta aamma taava maani nunami aningaasanik amerlanerusunik isertitsisariaqartugut.

Politikerit kikkunnut tamanut allat aningaasarsiaannut qaffaasoqarnissaanik oqariartoqattaarput. Kingullermik aamma oqariartortoqarpoq aviisiliortunngooq KNR-mi atugarissaarnerusariaqarput, aamma aningaasarsiatigut.

Sulisartunuku ulluinnarni maani nunami napatitsisut ima soqutaanngissimatiginersut sunnguamilluunniit politikkikkut ilungersuuteqartoqarani taakkua pitsaanerusumik atugassaqartinneqarnissaannik anguniagalimmik?

Naanguku tamakku neriorsuuterpassuit? Kattuffinnut allanut isumaqatigiinniartunut akuleruteqattaariarlutik SIK-p isumaqatigiinniarneranut oqaaseqartoqarusunngivippoq – soorlu tassa qanii asserneqarsimasut.

Immaqa nutaamik eqqarsartoqartariaqalerpoq. Immaqa allaat eqqarsartoqartariaqalerpoq maani nunami sulisartunut sullisserusuttunut nutaamik partiiliornissaq – ilami maannakkut sulisartut atugaat annertunerusumik attorneqarusunngillat.

SIK-p isumaqatigiinniuttagai suusupagineqarput, allaat akuleruffigisariaqanngitsutulluunniit isigineqarlutik. Pissutsit taamaattut illuanut saatinneqartariaqalerput.

Inuiaqatigiinnit paasineqartariaqalerpoq SIK-p nunatta karsiata aningaasivia tigumianngimmagu –timmiarsiummillusooq silugullugit karsip matuersaataanik Naalakkersuisut arsaarsinnaannginnatsigit.

Qatsulluinnarparpummi SIK pisuutinneqartuarmat aningaasarsiat taamatut inissisimanerannut. Nunatta karsiata matuersaatai SIK-p tigumianngilai. Akissarsianik qaffaasussat tassatuaapput Naalakkersuisut – taakkuupput kisimik nunatta karsiata matuanik ammaasinnaasut.

Taamaattumik piumasaraarput Naalakkersuisut maannakkut aningaasarsianik inuussutigineqarsinnaasunik qaffaassasut. Qujanaq oqaaseqarsinnaagama. Ullup sinnerani ullorsiornerup nuannersumik ingerlaqqinnissaanik kissaappassi – maajip aallaqqaataani pilluaritsi!