KGH aamma GTO ilumut maqaasinartarput

Erngup nukinganik nukissiorfissap Aasiannut Qasigiannguanullu pilersuisussap qanoq ani­ngaa­salersorneqarnissaanut periarfissanik nukissiuuteqarnermut naalakkersuisup Jess Sva­­­nep taagugai eqqarsariaallannartortaqarput.

Periarfissat ilaattut taaneqarpoq nukissiorfinnik aktieselskabinngortitsisinnaaneq. Tusagassiuutillu ilaata Naalakkersuisoq oqarnerarpaa innaallagissiorfissaq taanna akissaqartikkumallugu Nukissiorfiit ”privatinut tunniuttariaqa­lersinnaasut.”

Taama oqarneq qanorpiaq isumaqartinneqaraluarpalluunniit, aktieselskabingortitsisinnaaneq kisimi pineqaraluarpalluunniit, siornatigut pisarsimasut eqqaallugit tupannar­to­qarpoq – tassami inu­i­aqatigiit aaqqissuussaanerannut attuumassuteqartorujussuugami. Inuiaasugut kalaallit sumut ingerlajumanitsinnik apeqqummut tunngalluinnarami.

Ila nunatta qanoq ineriartortinneqarnissaa ingerlatsivinnut privatinut akisussaaffinngor­tin­neqarsinnaanngilaq. Niuernermi nukiit siunissami aqussavaatigut? Tamanna inuiannut taamak ikitsigisunut tulluarpa?

Ilaannikkut misigisimasarpunga inuiaqatigiinni ingerlatsivissuit KGH (niuernikkut pilersuinikkullu) aamma GTO (teknikkikkut nukissiuuteqarnikkul­lu) ilumut maqaasillugit.

Ingerlatsiviimmi taakkua isumagisimavaat nunarput assigiinnerusumik ineriartortinneqassasoq.

GTO eqqarsaatigalugu illoqarfinni anginerni tamani amutsiveqarsimavoq, tassanilu ilinniartorpassuaqarsimavoq – umiatsialiortunik, maskiinalerisunik, biililerisunik innaalla­gialerisunillu.

KGH-p nalaani ullut tamaasa nunaqarfinnut aalisakkanik aallertoqartarpoq illoqarfimmut assartorneqartussanik, taamaasillutillu nunaqarfinni tunitsiveeqqat imaannaq ulikkaartoor­neq ajorput. Tassa nunaqarfinni aalakkaasumik tunisisinnaneq taamanikkut ajornan­nginnerusimavoq.

Tamatumani kingorna susoqarsimanersoq maani oqaluttuarineqartariaqanngilaq, amerla­nerit nunatta oqaluttuarisaanera ilisimammassuk.

Tikikkusutarali tassaavoq maani nunatsinni isorartoqisumi privatinngorsaaniarnissaq politikerit ilaannit akuttunngitsumik, akulikilliartortumillu, eqqaaneqartualermat – uffalu aalajangersinnaanatilluunniit nunarput ukiut 30-t qaangiuppata qanoq isikkoqartin­niar­ner­lugu.

Taamatut ingerlatsiniarneq siumut su­mut suliaq inerneqassanersoq ilisimanagu sattaaserluni ingerlatsiniarnertut uanga nalilerpara.

Taamanikkut Namminersornerullutik Oqartussat pisiniarfiuteqarput nunarput ataatsimut tamaat isigalugu pilersuisumik, tassalu KNI. Tassani nunarput ataatsimut tamaat assigiim­mik kiffartuunneqarpoq, sinneqartoorutillu nunatta karsianut nakkartinneqartarput, eq­qaa­ma­nerlunngikkukku allaat ukiut ilaanni 100 mio. kr tikillugit tassunga nakkartitsisoqar­tar­luni.

Taava isumassarsisoqariataarpoq KNI-p ilaa privatinut tunineqassasoq. Taamatullu ili­or­to­qarpoq. Suliassaqarfiit ”imminut akilersinnaanngitsut” taamanikkut Namminersornerul­lu­tik Oqartussat tiguaat aningaasartuutissatut.

Taamanikkut pisiniarfiit illoqarfinni anginerniittut milluartakkatut akilerlugit Dagrofa-mut tunineqarput, tassa 220 mio. kr.-ilerlugit, aningaasallu taakku toqqaannartumik Royal Greenland-mut ingerlatinneqarput.

Taava ippassaq meeqqatta ilaata aperivanga: ”Aningaasammi taakku atorlugit suliffeqar­finnik allanik ataavartunik pilersitsisoqarpa?” Ajuusaaqalunga akivara: ”Naamik!”

Tassa paasisinnaanngisara. Nunarput taanna sioqqullugu nammaqatigiinneq aallaavigalu­gu ingerlanneqarsimasoq taamaalilluni nukillaarsarneqarpoq. Illoqarfinni anginerni pisini­arfiit privatinit pigineqalerput. Siornatigut inuiaqatigiit tamarmik iluanaarutigisarta­gaat maan­nakkut privatinut iluanaarutissanngorlugit ingerlatinneqartalerput.

Taamanikkummi nammaqatigiittoqarpoq illoqarfiit anginerit nunaqarfinnut minnernut pilersueqataallutik.

Maanna aamma nunarput ataatsimut isigalugu qanoq ineriartortinneqassanersoq aalaja­ngertoqanngitsoorluunniit nukissiorfiit privatinut tunineqarnissaat eqqartorneqalerpoq.

Nukissiorfiit nunatta ineriartortinneqarnissaanut pingaaruteqarluinnarput. Taakkuupput nunatta ataqatigiinnerusumik ineriartortinneqarnissaanut apeqqutaalluinnartussat.

Qanoq takorluuisoqarnerpoq? Nukissiorfiit privatinut tunineqarpata aatsaat illoqarfinnut nuttarneq sukkangaartumik aallartissaaq minnerunngitsumik Nuummut. Nukissiuutinimmi ingerlatsisut privatit illoqarfinni nunaqarfinnilu sinneqartoorfiunngitsuni ingerlatsinavi­anngilluaasarput. Nunatta ineriartortinneqarnera aatsaat iluamik equngasumik ingerla­lis­saaq. (Soormitaavaa ilaa Pisiffik illoqarfinni mikinerusuni pisiniarfinnik pilersitsinianngit­soq?)

Nukissiuuteqarnerup, talittarfeqarnerup mittarfeqarnerullu nunatta ataasiusutut ingerlan­neqarnissaa qulakkeersinnaavaat. Taavalu nunatta qanoq ineriartortinneqarnissaanik tunngaviusutigut aalajangersaasoqanngitsorluunniit Nukissiorfiit privatinut tunineqarnissaannik oqalulernissaq tulluanngilluinarpoq.

Jess G. Berthelsen
SIK-p siulittaasua