Maajip aallaqqaataa 2023 – oqalugiaatit assilisallu

Sulisartut nunarsuaq tamakkerlugu ulluanni illoqarfinni arlalinni pisarnertut aaqqissuussineqarpoq oqalugiarnertalinnik. Quppernermi uani: SIK-p siulittaasuatp oqalugiaataa peqatiiiffiillu ilaannit oqalugiaat Qeqertarsuarmit tigusarput, peqatigiiffiup siulittaasua oqalugiaataa.

Assilisat: Quppernerup ataaniipput

Jess G. Berthelsenip oqalugiaataa Nuup Katersortarfiani katerisimaarnermi:

Ataqqinartut sulisartut, nunarsuarmi sulisartut ulluanni pilluangaaritsi. 

Maani nunami iluarsisariallit taagugassagut amerlaqaat; sumiiffit ilaanni suliffissaaleqineq, sumiiffiit ilaanni sulisussaaleqineq. Sumiiffinni najugaqartut ikiliartornerat – Nuuk eqqaassanngikkaanni. Peqqinnissaqarfitta napparsimanera. Sumiiffiit ilaanni inissaaleqinerujussuaq, aammalu inissianut akiliutit qaffasippallaarujussuarnerat. Inuusuttortatta amerlavallaat ilinniakkamik aallartitsisannginnerat. Ila, ila, ilu­ar­sisariallit taa­gugassagut amerlaqaat.

Suliffeqarfik ingerlalluartoq tassaavoq aningaasatigut ingerlalluartoq. Aamma Nuna ingerlalluartoq tassaavoq aningaasarissaartoq. Taamaattumik Nunarput pitsaasumik ingerlatilissagutsigu aningaasaqarnerput pitsaasumik aaqqissuussivigisariaqarparput. Nunarput aningaasatigut pitsaasumik inissippat inuiaqatigiinnut tamatsinnut pitsaasumik sunniuteqartussaammat. 

Tassunga ingerlaniarnissatsinni siullertut maani nunami ajornartorsiutitut annerpaatut isi­gisara aaqqinniartigu, tassa oqalliseriaaserput. Imaassinnaavoq inuiaqatigiinnguit ikittuinnaagatta pisuutitassaa­rul­luta immitsinnut erisarusaalersugut – uparuartuinersuaq, ingutsinersuaq il. il. Isumaqarpunga maani nunami atorpallaa­leripput Kalaaleqatigullu iluatsitsilertut naqittarlugit ikuttarlugillu aallartittarlugit.

Aamma meeqqat angajoqqaavinit peer­lugit angerlarsimaffis­saan­nut ani­ngaasat amerligaluttuinnartut atorneqartarneri pissusissamisuunngitsutut isigiuarpara. Aammagooq massakkut angajoqqaarsianut aningaasat atorneqartartut amerlissavagut. Børnehjemminik nutaanik ammaasoqaraangat nalliuttorsiutigitsiassavarput – uffa ajuusaartussaalluta.

Aperisoqartariaqarpoq sooruna aningaasat amerligaluttuinnartut meeqqat angerlarsimaffissaannut atortariaqalerigut? Uffa meeqqat sapinngisamik angajoq­qaaminni peroriartortussaasut.

Taamatut ingerlasoqarneranut ajuusaarnaraluartumik ilaatigut peqqutaavoq ullu­mikkut inuuniarnerup maani nunatsinni oqimaannerujussua. Nunaqqaterpassua­gut inuuniapiloorput, ulluinnarnilu inissianut akiliutigineqartartut ima qaffasitsigilermata inigisamut akiligassaq akilerneqareeraangat qaammatip sinnerani inuuniutissaat oorit qanorluunniit mumeqattaartigigaluarunikkit naammannatik, taa­maammat ataasiaannarnanga ilaasortatta ilaat oqartut tussaasarpakka assigiinnaraa ooriutimik sinnimininngui nungupal­laannarunikkit, tassami sinneruttut qanorluunniit akissarseqqinnissaminnut naammalernavianngimmata.

Ilaatigullu aamma tamanna pissutaavoq meeqqat angerlarsimaffiinut aningaasat amerligaluttuinnartut atorneqartarmata. Ikilisissagutsigilli ulluinnarni inuuniarneq oqinnerulersinneqartariaqarpoq. 

Kikkut tamarmik nalugunanngilaat mittarfissat nutaat akerlerisimagakkit, kisianni tassa Inatsisartut aaliangerput mittarfissat nutaat pinga­sut aallartinneqassasut, taakkulu maannakkut sanaartorneqaleruttorput. Taa­maattumik tupiginngitsoorsinnaanngilara Siumut siulittaasua oqariartuuteqarmat Kangerlussuarmi mittarfik aamma timmisartorsuarnik angisuunik mittarfittut atuinnarneqassasoq.

Sumut ingerlaniarpugut: Kangimut? Kujammut? Kitaanut? Avannamut?

Mittarfittaassagut taakku pingasut pingaartumik Nuummi Ilulissanilu suliarineqarneri qularnanngitsumik nunarsuarmi akisunerpaajupput. Taamaattumik imminut akilersin­naas­­sappata tim­misar­tut amerlanerpaartaat taakkununnga mittarnissaat tamatta soqutigisariaqarparput. Imaluunniit allatut oqaatigalugu meeqqatta ernuttatta ernutaqqiutissattalu ukiorpassuit akilersuinissaat pinngitsoortissagutsigu.

Inuiaqatigiit tamatta maani nunami atugarissaarnerulernissarput kissaatigaarput, taamaattariaqarpormi. Maani nunami aningaasat sapinngisamik amerlanerpaat kaa­vilukaartinneqarnissaat pingaartittuartariaqarparput. Taamaattumik ulloq man­na tikillugu paasisinnaanngittuarpara PFA soraarneq atorunnaarsinneqarmat sooq Kattuffiit arlallit akuersaarpaat ilaasortamik Nunatsinni sulinermikkut soraarnerus­sutisiassamittut katersaat Danmarkimut nuunneqassasut, tassa PFA-mut. Soraar­nerus­sutisiassammi Danmarkimut nuunneqarneranut atatillugu taakkua Kattuffiit ilaasortaat 400 miliuunit koruunit sinnerlugit Landskarsimut akiliuteqartinneqarput, taakkuva ilaasortaasa soraarnerussutisiassaraluinut aali ilaasut.

Tupinnanngitsumillu imalunniit tupigineqartariaqaraluartumik Namminersorlutik Oqartussaniik akerlerineqanngilluinnartumik, tassami Landskarsi naatsorsuutigin­ngisamik 400 millioner kroninik qaavatigut isertitaqarnerulermat mittarfittaassanut atugassaminnik. 

Aanali tupinnarnerpaaq, 2021-imi kisitsisit naapertorlugit Nunatsinniik 615 miliuunit koruunit Danmarkimi soraarnerussutisiassanut akiliutigineqarsimapput. Aap tutsarlun­ngilasi.

Ilumut tamanna pissusissamisoornersoq apeqquserneqarluinnartariaqarpoq. 

Sumunnarniarpugut: Kangimut? Kujammut? Kitaanut? Avannamut?

Namminniilivissaagunngooq. Namminiilivittoqassappalli imminut pilersorsinnaaneq aamma pisariaqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfii pisariaqalerfiati­gut Landskarsimiik aningaasaliiffigisarpagut, ilaatigummi tamanna pisariaqalersarmat, tamannalu imminermik ajunngilaq imatullu ikkarnartutut isigineqarneq ajorpoq, pissusissamisuuinnartutullu isigineqartarluni.

Inatsisartut aaliangerput malugalugu Inatsisartut aaliangerput immiorfissuit maa­nga nunamut toqqaannartumik imeruersaatinik tikisitsisinnaanngussasut. Tassunga­lu atatillugu Inatsisartunut ilaasortat ilaata oqariartuutigaa Nuuk Imeq pikkorinneruinnassasoq unamminissaminut.

A’ila tupin’. Qanoq ililluni Nuuk Imeq immiorfissuarnut ullormut taamannak million liiterinik maqitsisartut unammisinnaassagami? Apereqqissaanga qanoq ililluni Nuuk Imeq ullormut taamannak million liiterinik immiorfissuuarnut Nunarsuaq tamakkerlugu tuniniaasartunut unammisinnaagami?

Imaannerpa Inatsisartunut ilaasortat aammami nunaqqatigut allanik ittunik baajatorusunnertik imaluunniit allatut ittunik sodavanditorusunnertik imaluunnit qillertuusaniittunik imerusunnertik peqqutigiinnarlugu minnerpaamik sulisut 100-t pilliutigissagigut?

Tassami Nuuk Imermi sulisut 50-it tassani kisimik pineqanngillat, kisiannili maani illoqarfimmi sinerissamilu Nuuk Imeq sulifeqarfinnik allarpassuarnik aammattaaq suliassaqartitsivoq.

Kanngunaqaagut.

Immaqami Inatsisartunut ilaasortat sungiusimangaaramikku suliffeqarfinnut ta­pii­sarlutik Nuuk Imeq ajorilersimavaat, tassami Kommuunip piginneqataaffia Nuuk Imeq imminut napatittuuvoq tapiiffigineqarani imminut ingerlattoq, immaqaana taanna ajorigaat.

Arraa Namminiilivissagutta aamma Nunatta Karsia immerneqartariaqarpoq immer­neqassappallu pisariaqarpoq sulisut aamma akileraarnissaat. Naak-una taanna Nalakkersuisorput nammineq pilersorsinnaanermut Naalakkersuisoq? Sumiittungorna? Immaqaana Naalakkersuisuuffini paatsoorsimagaa? Pissusissamisuuginnarsimassaagaluarpoq Nammineq pilersornissamut Naalakkersuisoq immikkut Nuuk Imermut illersuisussatut ivertinneqarsimagaluarpat.

Inatsisartunut ilaasortanut una oqariartutigerusuppara kingusinaartoqarneq ajorpoq aaliangigarsi suli allanngortinnissaanut periarfissaqarpusi.

Aaliangiusimaannarniarpassulli matuneqassasoq, taava Nuuk Imermi sulisut allallu siliffeqarfinni ilissi sulisut eqqorneqartussat, tulliani Inatsisartunut qinersilerussi eqqar­sarluarisi. Eqqaamallugu kikkut Inatsisartuni Nuuk Imerup matuneqarnissaanut aaliangeeqataanersut.

Tassami assigiinnarpaa Inatsisartut aaliangerpata savaatilinnut tapiissutigineqar­tar­tut peerlugit unammilleqatigiinneq ammaanneqassasoq, savallu Nunarsuarmi su­min­ngaanneeraluarpataluunniit Nunatsinnut eqqussuunneqarsinnaanngussasut.

Uterpara sumut ingerlaniarpugut: Kangimut? Kujammut? Kitaanut? Avannamut?

Nunarujussuarput inukeqisoq iluarsisarialinnik taagugassanik ulikkaarpoq, ilamininngui taallugit:

– Peqqinnissaqarfipput napparsimavoq, iluamik ingerlanngilaq, 

– Inissianik aserfallatsaaliineq ukiorpassuani ingerlasimanngilaq, aali ilissi akililiutissinniik aserfallatsaaliinermut illuartitsisartusi, aali Danmarkimiik inissiarsuit akeqanngitsumik pissarsiarinikuugigut.

– Aningaasarsiat annertunerusumik qaffanniarlugit piumasaqarutta akissutissaat nalunngereertarparput – tassalu akissaqanngilagut.

Naanguna taanna aatsitassanut Naalakkersuisoq? Naalakkersuisunngortinneqarsimanerpa aatsitassarsiunnginnissaq isumagissallugu? Taamatummi isumaqarnangajappoq, taama aatsitassarsiornissamut akerliusartigisoq, immaqami atorfia taa­matut atsiinnarutsigu: Aatsitassarsiunnginnissamut Naalakkersuisoq.

Ataasiaannarnanga oqariartuutigisarpara suliffeqarfissuit maanga Nunatsinnut qar­marneqartariaqartut, isertitanik nutaanik pilersitsiniassagatta. Kisianni taama iliortoqanngilaq. Tamanna anguneqarusunngippat maani nunami nammineq pigeriikkagut – suliffissanik amerlasuunik pilersitsivigisinnaasagut, aallullugit aallartinniartigit, tassalu aatsitassat – uranimik akoqarpata akoqanngippataluunniit. 

Maani nunami sapiissuseqarnerulluta pilliuteqaqataasinnaasariaqarpugut. Tamak­ku nuannareqisagut: biilit, qarasaasiat, mobiilit, il. il. nunani uranimik akulinnik aatsitassarsiorfilinni sanaat, qujarutingaarlugit apeqqusinnguarnagit massakkut atorpagut, illuatungaatigullu maani nunatsinni tamakku aatsitassat attoqqunatigit. Assigiinnarpaa oqarniartugut: a‘ nunani allani sulisartut eq­qor­neqaraluarunik ajunngilaq, uagut eqqorneqanngikkutta naammappoq. Taamaattoqarsinnaanngilaq.

Maani nunami aatsitassanik qaqutigoortunik annikigisassaanngitsunik nunarsuarmi atorfis­saqartinneqaqisunik naammattunnguanik peqarpugut, massakkullu akigis­saa­­qi­su­nik. Kisianni atorusunngilagut ulorianarpallaaqimmatagooq. Allaneqanngilagut qallunaat anorisaatit anorisaatit mingutsitsinnginnissaq pingaartillugu sanassavagut, kisianni illutta eqqaani naamik.

Nunarput taamatut sanarfineqarsinnaanngilaq. Aatsitassarsiorfinniuna sulisunut avatangiisi­nullu isumannaallisaaneq qanoq pitsaatigissanersoq uagunut nammineq aaliangigas­sarput.

Inuiaqatigiit Kalaallit ikiliartuinnarpugut. Taamatullu ikiliartuinnassagutta Aningaa­sa­qarnitsinnut siunnersuisooqatigiit naatsorsuutigaat ukioq 2050-imi Kalaallit 48.000-iinnanngorsimassasugut. Taamatullu ingerlaannassagutta inuiaqatigiit ikittuaranngussaagut. Ikittuaranngoruttalu inuiaat allat aatsitassaatigut qaqutigoortut qangali pilerigeqisatik namminneq iluaqutissamittut qallussaq­qaarpaat. Taamalippallu tikkuinnarluta isiginnaartoorusaassaagut.

Inuiaqatigiin­nguit ikittuararsuugatta ikioqatigiinnis­sarput pisariaqarluinnarpoq – Nunarput pitsaasumik ingerlatilissagutsigu. Unaana oqaatiginiariga, isumaqarpunga maani nunami sangojoraarpallaalersugut. Sangujoraarpallaarata akisussaaffik tigullugu siunnerffeqarnerulluta ingerlasariaqalerpugut. 

Taamaammat maani nunami susoqartariaqalerpoq. Ingerlariaqqittariaqalerpugut. Naalakkersuisut siulittaasuat oqariartuuteqallaaraaq manna nuna eqqisimanartoq najugaqarfigaarput. Tassa imatut paasisariaqarnerpa maani nunami susoqassanngilaq toqqissiivilluta inoorusaassaagut akornusersorneqarata.

Aap Nunatta toqqisisimanarnera imminerminik ajunngilluinnarpoq, kisianni taman­na inuussutigisinnaanngilarput. Ilaqutariippassuit ullut tamangajaasa Peqqinnissa­qarfitta iluamik ingerlannginnera peqqutaalluni alianarluinnartumik naammattuui­sarput, naappaammik katsorsarneqarsinnaanngitsumik kingusinaarlutik paasisasa­qarneq peqqutigalugu.

Taamatut inissisimanitsinnut peqqutit annerpaartaraat aningaasat tungaatigut inis­sisimanerput ajormat, tassa akissaalatsigatta. Taamaattumik una uteqqissavara Narsaq aatsitassarsiorfittut ammarutsigu inuit qassit naappaammik eqqorneqarlutik toqussappat? Illuatungaatigullu akissaqannginnerput – aningaasakilliornerput peqqutaalluni Peqqinnissaqarfitta ingerlanerliornera peqqutaalluni ilaasortarpassuagut nappaammik peqquteqartumik qassit toqumik eqqugaassappat?

Tamatta maani Nunami atugarissaarnerulernissatsinnik piumasaqarnerusaria­qaler­pugut, assersuutigiinnarlugu ilaasortarpassuagut ukiut maani nunami 40-t sullissereerlutik soraarninngoraangamik qinuloortunngortinneqartarput, tassami akiligassat akilerneqareerangata qaammammut ilaatigut taamaallaat 1.000 kronit inuussutigisinnaasarmassuk.

Naggataatigut uteqqillugu Nunarsuarmi sulisartut ulluanni pilluangaaritsi ullorsiporluarisilu

Jess G. Berthelsen
Kattuffiup siulittaasua

► Una tooruk Anda Kristiansenip, Qeqertarsuarmi sulisartut peqatigiiffiata siulittaasuata, oqalugiaataa aajumallugu