(SIK-p siulersuisuunerisa oqaaseqaataat)
Aningaasarsiornermut Siunnersuisoqatigiit ukiaq manna 2022-mi nalunaarusiaanni inuiaqatigiinni pissutsit maluginiarnartut ilisimatitsissutigineqartut SIK-p tungaanit ukiuni arlalinngortuni nunatsinni naalakkersuinikkut oqartussaasunut tinnersaatigineqartuartunut isummerfigeqquneqartartunullu naapertuulluinnarput.
Siullermik maluginiarnarpoq suliffissaaleqinerup 2014-15-imit milliartorsimanera erseqqissarneqarmat – tassa suliffissaaleqineq ataatsimut isigalugu aatsaat taama appasitsigaaq. Tamanna soorunami immini qiimmaallannarpoq.
Iluatsisimaarnerli taamaattoq attatiinnarneqassappat nunamilu tamarmi inuiaqatigiinnit iluaqutigineqassappat pingaaruteqarluinnartutigut naalakkersuinikkut aalajangiisoqarnissaa iliuuseqartoqarnissaalu pisariaqarluinnalerpoq.
Makkumi Aningaasarsiornermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaatigut ersersinneqartut uppernarsaqqinneqartullu suusupagineqarsinnaanngillat:
• Nunarput inoqassutsip tungaatigut equjartuinnarpoq. 2015-ip kingorna Kujataanit inuit 750-it Tasiilamillu 413-it Nuummut nuussimapput. Ullumi Nuuk kisimi inuttusiartorpoq.
• Tamatuma peqatigisaanik nunarput ataatsimut isigalugu inukilliartorusaarpoq – tassa ukiumut inunngortartut aallarartunit ikinnerummata. Pissutsillu taamaaginnarpata nunatta inui 2020-mi 56.100-iusimagaluartut 2050-imi 48.400-nut ikiliumaarnerat naatsorsor-neqarsimavoq.
• Nunatta aningaasaqarnera ataatsimut isigissagaanni alliartunngilaq. Namminersorlutik Oqartussat kommunillu atorfinitsitseqqinnginnissaat allaat kaammattuutigineqarpoq.
Paasissutissat taamaattut pissutsit qanoq iliartornerannik takussutissiisut Aningaasaqarnermut Sinnersuisoqatigiinnit saqqummiuneqartartut soorunami SIK-p sulisartut kattuffiattut soqutiginartippai. Sooq? Pissutsit nalunaarusiami eqqartorneqartut sulisartunut SIK-p isumaqatigiissutai malillugit sulisuusunut ilaqutaannullu toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumillu kalluaasarmata siunissamilu kalluaasussaammata.
Taannaannarluunniit pisortat suliffeqarfiutaanni atorfinitsitseqqittariaqannginnermik oqariartuut eqqarsaatigigaanni nalunngilarput ajornarluinnartoq.
Tassami meeqqanik paaqqinnittarfiit, utoqqaat angerlarsimaffii peqqinnissaqarfillu sulisussanik amigaateqarput. Taakkunani atorfinitsitsisoqaqqissanngippat SIK-mut ilaasortaasut sulisut sinneruttut qimoreerlutik suli qimunnerulissasut nalunanngereerpoq – ulluinnarni misilittakkat taamaammata.
Unalu sineriassuatta inuerukkiartornera – tassa inuit suliffissarsiorlutik il.il. Nuummut katersuummata ilaallu Danmarkimut nussormata – qangali SIK-mit eqqumaffigineqarpoq atugarissaarnissamullu tunngatillugu sulissutigisassanut tunngatillugu oqaaseqaatitigut saqqummiunneqartuarluni.
Pissutsit taamaattut inuussutissarsiutinik aningaasarsiorfissanillu nutaanik piaartumik pilersitsinissap pisariaqarluinnarneranik erseqqissaataapput (utaqqisoqaqqissinnaajunnaalermat).
Periarfissaq angisooq Kujataaniittoq qatangiinnarpoq aatsitassat nunarsuatsinni pilerigineqartut massakkullu akigissaaqisut uraniminermik 0,03 procentimik akoqarnerat ernummatigineqarmat. Ernumananngitsunik allanik ukiuni tulliuttuni qaninnerni iluaqutigineqarsinnaasunik erseqqissumik saqqummiussisoqarnissaa pisariaqarluinnarpoq.
Sineriassuatta inukilliartornera politikkikkut isummerfigineqartariaqalerpoq iliuuseqarfigineqarlunilu.
Imaluunniit tamanna politikerinit akueriinnarneqarpa? Akueriinnarneqarpat taava Nuummi annertuumik iliuuseqartoqartariaqalerpoq – tassani inissiarpassuit amigaataammata, paaqqinnittarfinni sulisussat amigaataammata, peqqinnissaqarfimmi sulisussat amigaataammata.
Aamma unaannarluunniit 2050-mi nunatsinni 48.400-innanngorsimassasugut, inuiaqatigiinni oqallinnersaarsuarmik aallartitsisariaqaraluarpoq. Tamanna atugarissaarnerulernissamik inuiaqatigiillu qanoq aaqqissugaanissaannik oqallinnermut eqeersaataalluassagaluarpoq.
SIK-p siulersuisuuneri sinnerlugit
Jess G. Berthelsen
Kattuffiup siulittaasua