SIK isumaqarpoq tamatta immitsinnut aperisariaqalersugut nunarput ukiut 30-t qaangiuppata qanoq isikkoqartikkusunneripput. Tamanna SIK-p siulittaasuata tusagassiorfinnut nalunaarummi uani tunngavilersorpaa.
Ullaaq radioaviisimi Maniitsumi Royal Greenlandip fabrikkiani sulisut oqariartorput kineserit sullereqisut. Ilaana, kineserit pimagunik kalaallit sulisinnaasugut tamatta taarsersinnaavaatigut. Tassami nunanitsinni sulisinnaasugut kineserit amerlassusaannut sanilliulluta suunngilagut. Nunatsinni sulisinnaasugut 26.000-iusugut kineserit amerlassusiannut sanilliutissagutta taamallaat 0,002 procentiuvugut.
SIK-p erseqqissatigissavaa kineserit sulisinnaassusiat apeqquserneqanngimmat. Erseqqissaatigeqqissavarput kineserit maanga tikisinneqartut inuttut pineqanngillat, kisiannili uparuarneqartut tassaammata tikisitsisut, tassalu Royal Greenland, Namminersorlutik Oqartussat kiisalu kommunit.
SIK-lliuna una pigaa:
Pissusissamisoorsinnaangilaq Kinaminngaanniit sulisussanik tikisitsisugut januaarimi 2017-imi Nanortalimmi suliffiussaaleqisut 25 procentiusut, Kangaatsiami 30 procentiusut, Qaanaami 29 procentiusut, Tasiilami 31 prcentiusut, Narsami 24 procentiusoq.
Tassani takuneqarsinnaavoq qanoq equngasoqartiginersoq. Kineserinik tikisitsivugut sumiiffiit ilaanni suliffissaaleqineq kanngunaannartumik annertoqisoq. Suli kanngunarneruvoq taamatut suliffissaaleqineq inissisimagaluartoq kineserinik tikisitsigatta. Taannaavorlu inuiaqatigiittut ajorsarnertut taasara.
Taamaattumik tamatta eqqartortariaqalerparput nunarput ukiut 30-t qaangiuppata qanoq isikkoqassanersoq. Tassami nunani allanisut biilinut ikiinnariarluta illoqarfimmut allamut suliartorsinnaangilagut, taamatullu illoqarfimmut allamut suliartorniarutta ilaquttavut tamaasa aallaqatigisariaqarpavut. Tassanilu inissiat piareersimasariaqarput, paaqqinnittarfiit piareersimasariaqarput, atuarfeqarfik piareersimasariaqarpoq, aammalu kineseritulli qulakkeerinniffigineqartariaqarpugut ullormiit ullormut angerlartiinnarneqassanata.
Ulluni makkunani kommunit tamarmik siunniussaqarput inerisaaniarlutik, suliffeqarfinnik pilersitsiniarlutik il. il. Kisianni assersuutigalugu 2017-imi inoqassutsimikkut illoqarfiit marluinnaat amerleriarsimapput, tassalu Nuuk Aasiaallu.
Kommunit tamarmik innuttaasut amerliniarpaat suliffeqarfinnillu amerlanerusunik pilersitsiniarlutik. Kisiannili apeqqutaalerpoq taakkunani sulisussat suminngaanniik aassagaat. Qanoq amerliartorniarpat?
Tassami soorlu Qeqqata Kommunia annertusaaniarpoq suliffeqarfinnillu annertuunik pilersitsilluni, taava aasersuutigiinnalugu Aasianninngaanniit inunnik aallertariaqassapput. Sumimmi allamit pissarsissagamik? Kineserinik? Taava qanoq Aasianni amerliartussappat?
Immitsinnut unammilluta arsaartuullutalu aallartissaagut. Tamatullu piniarutta soorunami kommunit aningaasat tungaatigut ingerlalluarnerpaat ajugaassapput.
Taamaattumik Nunarput tamaat sinnerlugu qinikkavut aperisariaqalerput, imminnut aperisariaqalerput, uagullu immitsinnut aperisariaqalerpugut: Nunarpununa ukiut 30-it qaangiuppata qanoq isikkoqartikkusukkipput?
Tassami suliffeqarfiit nunaqarfitsinnukarnianngippata taava uagut ornittariaqassavavut, ullumikkutut kineserinut sullittunut isiginnaartuuinnassanngikkuta.
Jess G. Berthelsen
SIK-p siulittaasua