Nunatta aningaasanik nutaanik isaatitsivineqarnissaa pisariaqarluinnalerpoq sulisartut kattuffianni ilaasortatta ulluinnarni atugaat pitsanngorsaavigineqassappatta. (SIK-p siulittaasuanit Jess G. Berthelsenimit allaaserisaq).
Isumaqatigiinniartarnerpassuarni tusartuarpara Namminersorlutik Oqartussat annertunerusumik akissarsianik qaffaanissaminnut akissaqanngitsut. Allaammi Inuit Ataqatigiit naalakkersuisuunerisa nalaanni ukiunut sisamanut taamaallaat 1 procentimik qaffaasoqarnissaa pimoorutivillugu uagut-sinnut neqeroorutigigaluarpaat. Neqeroorutaat allanngortinniarlugu taamani piffissangaatsiaq atortariaqarsimavarput.
Maannakkut piviusut imaapput Namminersorlutik Oqartussat namminneq isertittagaat ukiumut koruunit 2,9 milliardiullutik. Danmarkimit ataatsimoortumik tapiissutigineqartartut 3,9 mia. kr.-iupput. Aamma EU-mit 300 mio. kr. sinnerlugit pissarsisarpugut. Tassa ukiumut katillugit 7,1 mia. kr.-inik atugassaqarpugut.
Pisortani (tassa Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu) sulisut ukiumut katillugit 2,7 mia. kr.-inik akissarsiaqartinneqartarput.
Naatsumik oqaatigalugu: Danmarkimit tapiissutigineqartartut peerneqaraluarpata taamaallaat 200 mio. kr.-it sinnerutissapput ukiumut atugassavut isumaginninnermut, inissialiortitsinermut, peqqinnissaqarfimmut, atuarfeqarfinnut il.il.
Siunissamut takorluukkat
Namminiilivinnissaq, tassa naalagaaffinngornissaq, amerlaqisugut takorloorparput. Kisianni ani-ngaasanik nutaanik isaatitsinngikkutta namminiilivinnissaq taanna ila ila soorlu ungasissasoq.
Ukiorpassuarni, ilami ukiuni 30-ni, tusartuarpara nunaateqarneq, savaateqarneq takornarialerinerluk taakkuusariaqartut aningaasanik isaatitsissutissavut. Taakkunanili annertunerusumik nikittoqarsimanngilaq. Illua’tungaatigulli savaateqarnermut, Neqi A/S-imut ammerivimmullu aningaasaliissuteqangaatsiartarpugut. Tassami ingerlatsiviit taakku amigartoorfiusumik ingerlammata ukiut tamaasa inuiaqatigiinnit aningaasaliiffigineqartariaqartarput.
Maannakkut aalisakkat, tassalu qalerallit raajallu, annertuumik akitsuusersulerpavut. Raajanut akitsuutit ajuusaarnaraluartumik maannakkut kilisaataatillit ilaatigut sulisartut kattuffianni ilaasortatsinnut akilersittalersimavaat. Apeqqutaalerporlu aalisartut kilisaatinilu inuttaasut kisiartaalissanersut maani nunami akitsuutitigut aallerfigisartagassavut. Qanorlu annertutigisumik siunissami akitsuutitigut suli aallerfigisinnaavavut? Aamma aperisoqarsinnaavoq sooruna aalisartut kisimik nunatta karsiata inerlanneqarnissaanut akilersuisinneqassasut. Soorunami ilaasortavut fabrikkini sulisut aamma nalilinnik pilersitsisarput.
Soorunami aalajangersinnaavugut akileraarutivut qaffassallugit – taakku 3,9 mia. kr.-it Danmarkimit tapiissutigineqartartut isertinniarlugit.
Ilisimaannassavarpulli 1 procentimik akileraarutitigut qaffaaneq taamaallaat 70 mio. kr.-inik naleqarmat. Taava takorloorneqarsinnaavoq procentinik qassinik qaffaasoqartariaqarnersoq 3,9 mia. kr.-it akileraarutitigut isertissagutsigit.
Kissaatigisaq angisooq
Taava tikinniagara tikeriarlara. Uanga kissaatigeqaara meeqqakka ernuttakkalu uanga atorsimasannit oqinnerusumit atugassaqartinneqassasut. Maannakkut pissusiviusut imaapput akunnattumik isertitallit kisimiittut ilungersortorujussuupput soorlu meeqqatik marluk inuussutissaqartinniarlugit. Qaammammut akiligassat tamaasa akilereeraangamikkit taamaallaat 1500 kr.-inik, imaluunniit iluatsitsilluarsimagunik 2000 kr.-inik, inuussutissaqartarput. Tassalumi aamma meeqqat alliartortut aammattaaq nutaanik atisalersorneqartariaqarlutik.
Taamaammat ilungersuutigaara Narsami aatsitassarsiorfimmik pilersitsisoqarnissaa – inuiaqatigiit tamatta ulluinnarni oqinnerusumik atugassaqarsinnaaniassagatta, minnerunngitsumillu suliffiit nutaat pilersinneqarsinnaaniassammata, ilaatigullu immaqa soorlu suliffissaaleqiffiusuniit ilaasortavut Kujataanut suliartorsinnaaniassammata.
Tamatumani pineqarput aalajangersimasumik suliffissat nutaat 715-it akileraarutitigullu isertitassat nutaat ukiumut koruunit 1,5 milliardit. Aningaasat taakku atorsinnaavavut inissialiortiternermut, atuarfinnut, napparsimmavinnut uagutsinnullu innuttaasunut sullissinerup pitsanngorsarneqarnissaanut.
Sanilliussilaaraanni
Maannakkut assersuutigalugu Norgemi uuliasiorneq, aatsitassarsiorneq aalisarnerlu ataatsikkut annertuumik ingerlanneqarput, imminnut akornusersuunnatik. Aamma Canada-mi taamaappoq.
Soorunami tamatta isumaginiartussaavarput Narsami aatsitassarsiorfimmik aallartitsisoqarpat tamatuma tamatsinnut, minnerunngitsumik narsarmiunut, navianartorsiortitsinnginnissaa, minnerunngitsumik sulisartut eqqarsaatigalugit.
Isumaqarpunga maannakkut piumasaqaatit sukangasuut naapertorlugit Narsarmiut aammalu sulisussat peqqissusiat innarlernagu ingerlatsisoqarsinnaasoq.
Maannakkut Canada-mi uranisiorfiit eqqaamanerlunngikkukku arfineq-marluk ingerlanneqarput allaat urani 20 procentit tikillugit akuissusilik piiarneqarluni – uranisiorfiit taakkua ilaanni kinguaariit tulleriit sullillutik. Tamatumunnga sanilliullugu taasariaqarpoq Kuannersuarni aatsitassap uranimik akua 0,03 procentiinnaammat.
Qanga tusarparput Canadami uranisiorfimmi sullittut toqorartut tassani sulinertik pissutigalugu? Uanga ukiuni kingullerni taamatut tusagaqanngilanga. Aammami taamaattoqarsimagaluarpat tusarlerneqareersimassagaluarpugut.
Maannakkullu aamma oqallisaalerpoq Narsami aatsitassanik syre atorlugu arrortitsiviliariniagaq atorneqartussaq assut ulorianartoq. Soorunami ulorianarpoq. Taamaattuminguna isumannaalisaaneq aqqutigalugu sapinngisamik uloriananngitsumik sulisoqarnissaa sulisartut kattuffianni ilaasortavut sinnerlugit anguniartariaqaripput.
Ilisimasakka naapertorlugit Nanortallip eqqaani Nalunami kuultisiortoqarmat arrortitsinermi ulorianarnerujussuarmik atuisoqarsimavoq, tassa cyanid-imik. Tamannalu ajornartorsiutaasimagunanngilaq.
Taamaattumik suna tamaat naaggaartulereernagu paasissutissanik iluameersunik pissarsiniaqqaarta. Tassami amutsiveqarfinni aalisakkerivinnilu sulineq aamma ulorianartoqarsinnaasarpoq mianersunngikkaanni isumannaallisaanissamullu maleruaqqusat malinngikkaanni.
Taakkuinnaanngitsut aammali allat
Uanga nunatta siunissaa aammalu ilaasortatta, meeqqama ernuttamalu, nunamilu maani najugaqartugut tamatta atugarissaarnerulenissarput anguniarlugu ilungersuutigaara Narsami aatsitassarsiorfiup ammarneqarnissaa. Nunarpassuarni usorineqarpugut taamatut tunisassiornissatsinnut periarfissagissaartigigatta.
Apeqqutaavormi qanoq sivisutigisumik aalisagaativut isumalluutigiinnarsinnaanerivut, minnerunngitsumik massakkut nunatsinni aalisarneq annertoqisoq eqqarsatigalugu. Maannakkullu Kujataani saarulliit ajuusaarnaraluartumik ajornakusoorput.
Aamma inuit pisinnaatitaaffisa ilagilluinnarpaat suliffissaqarnissaq atugarissaarnerulernissarlu!
Tassa inuussutissarsiutit ingerlanneqareersut taakkuinnaanngitsut aallunnagit allanittaaq nutaanik ilallugit, tassa aatsitassarsiornermik, tapertariissillugit ajunngitsumik pissarsiviulluartumillu ingerlanneqarnissaat sulissutigisariaqarpoq.
Aatsitassarsiorfiup innuttaasut SIK-p isumaqatigiissutai malillugit sulisuusut allallu pisisinnaassusiat annerulersittussaavaa.
Aatsitassarsiorfimmi sulisuujumaartut hunnorujulikkuutaat ullut tamaasa nerilluartitaasassagunarmata naatsorsuutigerusuppara aatsitassarsiorfik inuussutissanik aamma Kujataaneersunik pisiortorluartarumaartoq. Tamanna nunalerisut aalisartullu tunisaannik amerlisaasussaavoq. Tamanna ”kaagip annerulersinnissaanut” periarfissaalluarpoq.
Jess G. Berthelsen,
SIK-p siulittaasua
Nuuk, ulloq 12. februaari 2021