Suliffissaqarnissaq atugarissaarnerulernissarlu inuit pisinnaatitaaffisa ilagilluinnarpaat

Nunatta aningaasanik nutaanik isaatitsivineqarnissaa pisariaqarluinnalerpoq sulisartut kattuffianni ilaasortatta ulluinnarni atugaat pitsanngorsaavigineqassappatta. (SIK-p siulittaasuanit Jess G. Berthelsenimit allaaserisaq).

Isumaqatigiinniartarnerpassuarni tusartuarpara Namminersorlutik Oqartussat annertunerusumik akissarsianik qaffaanissaminnut akissaqanngitsut. Allaammi Inuit Ataqatigiit naalakkersuisuunerisa nalaanni ukiunut sisamanut taamaallaat 1 procentimik qaffaasoqarnissaa pimoorutivillugu uagut­-sin­nut neqeroorutigigaluarpaat. Neqeroorutaat allanngortinniarlugu taamani piffissangaatsiaq atortariaqarsimavarput.

Maannakkut piviusut imaapput Namminersorlutik Oqartussat namminneq isertittagaat ukiumut koruunit 2,9 milliardiullutik. Danmarkimit ataatsimoortumik tapiissutigineqartartut 3,9 mia. kr.-iupput. Aamma EU-mit 300 mio. kr. sinnerlugit pissarsisarpugut. Tassa ukiumut katillu­git 7,1 mia. kr.-inik atugassaqarpugut.

Pisortani (tassa Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu) sulisut ukiumut katillugit 2,7 mia. kr.-inik akissarsiaqartinneqartarput.

Naatsumik oqaatigalugu: Danmarkimit tapiissutigineqartartut peerneqaraluarpata taamaallaat 200 mio. kr.-it sinnerutissapput ukiumut atugassavut isumaginninnermut, inissialiortitsinermut, peq­qin­­­nissaqarfimmut, atuarfeqarfinnut il.il.

Siunissamut takorluukkat

Namminiilivinnissaq, tassa naalagaaffinngornissaq, amerlaqisugut takorloorparput. Kisianni ani­­­-ngaa­sanik nutaanik isaatitsinngikkutta namminiilivinnissaq taanna ila ila soorlu ungasissasoq.

Ukiorpassuarni, ilami ukiuni 30-ni, tusartuarpara nunaateqarneq, savaateqarneq takornarialerinerluk taakkuusariaqartut aningaasanik isaatitsissutissavut. Taakkunanili annertunerusumik nikitto­qar­simanngilaq. Illua’tungaatigulli savaateqarnermut, Neqi A/S-imut ammerivimmullu aningaasaliissuteqangaatsiartarpugut. Tassami ingerlatsiviit taakku amigartoorfiusumik ingerlammata ukiut tamaasa inuiaqatigiinnit aningaasaliiffigineqartariaqartarput.

Maannakkut aalisakkat, tassalu qalerallit raajallu, annertuumik akitsuusersulerpavut. Raajanut akit­­suutit ajuusaarnaraluartumik maannakkut kilisaataatillit ilaatigut sulisartut kattuffianni ilaasortatsinnut akilersittalersimavaat. Apeqqutaalerporlu aalisartut kilisaatinilu inuttaasut kisiartaalissanersut maani nunami akitsuutitigut aallerfigisartagassavut. Qanorlu annertutigisumik siunissami akitsuutitigut suli aallerfigisinnaavavut? Aamma aperisoqarsinnaavoq sooruna aalisartut kisimik nunatta karsiata inerlanneqarnissaanut akilersuisinneqassasut. Soorunami ilaasortavut fabrikkini sulisut aamma nalilinnik pilersitsisarput.

Soorunami aalajangersinnaavugut akileraarutivut qaffassallugit – taakku 3,9 mia. kr.-it Danmarkimit tapiissutigineqartartut isertinniarlugit.

Ilisimaannassavarpulli 1 procentimik akileraarutitigut qaffaaneq taamaallaat 70 mio. kr.-inik na­le­qarmat. Taava takorloorneqarsinnaavoq procentinik qassinik qaffaasoqartariaqarnersoq 3,9 mia. kr.-it akileraarutitigut isertissagutsigit.

Kissaatigisaq angisooq

Taava tikinniagara tikeriarlara. Uanga kissaatigeqaara meeqqakka ernuttakkalu uanga atorsima­san­nit oqinnerusumit atugassaqartinneqassasut. Maannakkut pissusiviusut imaapput akunnattu­mik isertitallit kisimiittut ilungersortorujussuupput soorlu meeqqatik marluk inuussutissaqartinniarlugit. Qaammammut akiligassat tamaasa akilereeraangamikkit taamaallaat 1500 kr.-inik, ima­luunniit iluatsitsilluarsimagunik 2000 kr.-inik, inuussutissaqartarput. Tassalumi aamma meeq­qat alliar­tortut aammattaaq nutaanik atisalersorneqartariaqarlutik.

Taamaammat ilungersuutigaara Narsami aatsitassarsiorfimmik pilersitsisoqarnissaa – inuiaqatigiit tamatta ulluinnarni oqinnerusumik atugassaqarsinnaaniassagatta, minnerunngitsumillu suliffiit nutaat pilersinneqarsinnaaniassammata, ilaatigullu immaqa soorlu suliffissaaleqiffiusuniit ilaasor­ta­vut Kujataanut suliartorsinnaaniassammata.

Tamatumani pineqarput aalajangersimasumik suliffissat nutaat 715-it akileraarutitigullu isertitassat nutaat ukiumut koruunit 1,5 milliardit. Aningaasat taakku atorsinnaavavut inissialiortiternermut, atuarfinnut, napparsimmavinnut uagutsinnullu innuttaasunut sullissinerup pitsanngorsarne­qarnissaanut.

Sanilliussilaaraanni

Maannakkut assersuutigalugu Norgemi uuliasiorneq, aatsitassarsiorneq aalisarnerlu ataatsikkut annertuumik ingerlanneqarput, imminnut akornusersuunnatik. Aamma Canada-mi taamaappoq.

Soorunami tamatta isumaginiartussaavarput Narsami aatsitassarsiorfimmik aallartitsisoqarpat ta­matuma tamatsinnut, minnerunngitsumik narsarmiunut, navianartorsiortitsinnginnissaa, minnerunngitsumik sulisartut eqqarsaatigalugit.

Isumaqarpunga maannakkut piumasaqaatit sukangasuut naapertorlugit Narsarmiut aammalu sulisussat peqqissusiat innarlernagu ingerlatsisoqarsinnaasoq.

Maannakkut Canada-mi uranisiorfiit eqqaamanerlunngikkukku arfineq-marluk ingerlanneqarput allaat urani 20 procentit tikillugit akuissusilik piiarneqarluni – uranisiorfiit taakkua ilaanni kingu­aa­riit tulleriit sullillutik. Tamatumunnga sanilliullugu taasariaqarpoq Kuannersuarni aatsitassap uranimik akua 0,03 procentiinnaammat.

Qanga tusarparput Canadami uranisiorfimmi sullittut toqorartut tassani sulinertik pissutigalugu? Uanga ukiuni kingullerni taamatut tusagaqanngilanga. Aammami taamaattoqarsimagaluarpat tu­sarlerneqareersimassagaluarpugut.

Maannakkullu aamma oqallisaalerpoq Narsami aatsitassanik syre atorlugu arrortitsiviliariniagaq atorneqartussaq assut ulorianartoq. Soorunami ulorianarpoq. Taamaattuminguna isumannaalisaaneq aqqutigalugu sapinngisamik uloriananngitsumik sulisoqarnissaa sulisartut kattuffianni ilaasor­tavut sinnerlugit anguniartariaqaripput.

Ilisimasakka naapertorlugit Nanortallip eqqaani Nalunami kuultisiortoqarmat arrortitsinermi uloria­narnerujussuarmik atuisoqarsimavoq, tassa cyanid-imik. Tamannalu ajornartorsiutaasima­gu­nan­ngilaq.

Taamaattumik suna tamaat naaggaartulereernagu paasissutissanik iluameersunik pissarsiniaq­qaar­ta. Tassami amutsiveqarfinni aalisakkerivinnilu sulineq aamma ulorianartoqarsinnaasarpoq mianer­sunngikkaanni isumannaallisaanissamullu maleruaqqusat malinngikkaanni.

Taakkuinnaanngitsut aammali allat

Uanga nunatta siunissaa aammalu ilaasortatta, meeqqama ernuttamalu, nunamilu maani najugaqar­tugut tamatta atugarissaarnerulenissarput anguniarlugu ilungersuutigaara Narsami aatsitassar­siorfiup ammarneqarnissaa. Nunarpassuarni usorineqarpugut taamatut tunisassiornissatsinnut periarfissagissaartigigatta.

Apeqqutaavormi qanoq sivisutigisumik aalisagaativut isumalluutigiinnarsinnaanerivut, minnerun­­ngit­sumik massakkut nunatsinni aalisarneq annertoqisoq eqqarsatigalugu. Maannakkullu Kujataani saarulliit ajuusaarnaraluartumik ajornakusoorput.

Aamma inuit pisinnaatitaaffisa ilagilluinnarpaat suliffissaqarnissaq atugarissaarnerulernissarlu!

Tassa inuussutissarsiutit ingerlanneqareersut taakkuinnaanngitsut aallunnagit allanittaaq nutaanik ilallugit, tassa aatsitassarsiornermik, tapertariissillugit ajunngitsumik pissarsiviulluartumillu ingerlan­neqarnissaat sulissutigisariaqarpoq.

Aatsitassarsiorfiup innuttaasut SIK-p isumaqatigiissutai malillugit sulisuusut allallu pisisinnaassusiat annerulersittussaavaa.

Aatsitassarsiorfimmi sulisuujumaartut hunnorujulikkuutaat ullut tamaasa nerilluartitaasassagunarmata naatsorsuutigerusuppara aatsitassarsiorfik inuussutissanik aamma Kujataaneersunik pisior­tor­luartarumaartoq. Tamanna nunalerisut aalisartullu tunisaannik amerlisaasussaavoq. Tamanna ”kaagip annerulersinnissaanut” periarfissaalluarpoq.


Jess G. Berthelsen,
SIK-p siulittaasua

Nuuk, ulloq 12. februaari 2021