SIK-p Nakkutilliisoqarfiata ataatsimiinnerani siulersuisuunerit nalunaarutaannut, siulittaasup Jess G. Berthelsenip saqqummiussaanut, naggasiussaq inuiaqatigiinnut oqallissaarutaavoq. Ikiliartuinnassanngikkutta qanoq iliussaagut? Nunatta siamasissumik inoqarnissaa kissaatigaarput? Apeqqutit angisuut ilaatigut taamaattut oqallisissanngortinneqarput.
Isumaqarpugut piffissanngortoq ilutsinni eqqartussallugu qanoq ililluta tamatta atugarissaarnerulersinnaanersugut. Tassami maannakkut innuttaasunit aammalu politikerit ilaannit tusartuaannarpugut oqariartortunik „illoqarfimmi uani inerisaaniarpugut, siuarsaaniarpugut, maani inoqarnerulernissarput anguniarlugu“.
Taavalu aamma 2030-mi Nuuk 30.000-inik inoqalersimassasoq anguniarlugu Kommuneqarfik Sermersooq oqariartorpoq. Illuatungaatigullu aamma taakku oqariartorput Naalakkersuisut sulinerusariaqartut kommunini allani illoqarfiit inerisarnissaannut.
Tassanilu tassa allunaasaq kittorartarpoq. Mannakkut ajuusaarnaraluartumik suli nunatsinni innuttaasut ikiliartorpugut, tamannalumi imminermini assut ernumanarpoq. Tassami kommunit ilaata ilungersorluni inoqarnerulernissani anguppagu taava pinngitsoorani kommune alla inukinnerulersimassaaq. Nunarpummi ataatsimut isigalugu amerliartunngilagut. Imaappoq inuiannguit taakkumininnguit kommunit tamarmik pilernguppaat inerisaaniarlutik innuttatillu amerlanerulersinniarlugit.
Taavami qanoq iliussaagut immitsinnut arsaartuuteqattaaginnarata nunarput ataasiusoq piorsarniassagutsigu? Tassami assersuutigalugu Avannaata Kommuniani Ilulissat inoqarnerulersimappata, taava illoqarfiit arlaat inukinnerulersimassaaq.
Aanami piviusoq: Maani nunami ikiliartorpugut. 2009-mit 2018-imut 316-inik ikileriarsimavugut, naak 2017-imit 2018-imut 17-inik amerlerialaarsimangaluarluta.
Aamma inunngortut toqusunit 360-inik amerlanerusimapput, tamannalu soorunami qujanarlunilu nuannaarutissaavoq. Uanili ajoraluartumik ajutumeerpugut: Nunatsinniit aallartut nunatsinnut tikittuniit 450-inik amerlanerusimapput. Tassanilu imaannaanngitsumik suliassaqarpugut. Amerliartoqqilissagutta maani nunatsinneereersut sapinngisamik „aallartinnaaversaartariaqarpavut“. Tassaniipporlu suliassaq annertooq. Qanoq iliorluta nunaqqatitta nunanut allanut nuunnginnissaat angussavarput?
Aallararnermut peqqutaasutut oqaatigineqartartut arlaliupput: Nunatsinni inissaqartinneqannginnatta – suliffissaqannginneq – socialimit ikiorneqarneq naammaginanngilaq – peqqinnissaqarfik ajormat – soraarninngorluni Danmarkimi pissarsiassat annertunerupput il.il. Tamarmik atugarissaarnerunissartik tunngavilersuutigisarpaat.
Aamma sulisut suliffeqarfinni aalaakkaannginnerat qanoq iliuuseqarfigineqarluinnartariaqarpoq. Tamanna ilaatigut sulisut namminneq pilersitaraat, ilaatigullu sulisitsisut pilersitaralugu. Fabrikkit aalaakkaasumik ingerlatinnagit taamatut aamma ingerlajuassaagut. Taamaattumik nunarput ataatsimut isigalugu tunisassiorfinnut tunisassiassanik pilersuiuarnissaq aamma soqutigisarilluinnartariaqarparput.
Isumaqarpugut piffissanngortoq ammasumik aporfilersuinata tamatta atugarissaarnerulernissarput anguniarlugu qanoq iliussanerluta oqaluuserissallutigu.
Kisitsisit piviusut imaapput: Nunatta karsiata kaaviiaartitaanit 7 milliardiusunit Danmarkimit tapiissutit 3,5 milliardiusunit peerneqassappata, taava maannakkut innuttaasut 56.000-iusut qaavatigut suli allat inuit 40.000-init ikinnerunngitsut sulillutillu akileraartariaqarput. Imaluunniit qinersinnaavarput taakkuinnaassagutta akileraarutivut 90 procentinut qaffassallutigit.
Aamma kisitsisit allat piviusut imaapput: Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu aningasarsiaritinneqartartut 2,7 milliardiupput. Nunattalu nammineq kaaviiaartitai taamaallaat 3 milliardiullutik, Danmarkimit tapiissutigineqartartut ilanngunnagit.
Maannakkut nunatsinni marlunnik angisuunik mittarfittaartoqalerpoq, tassa Nuummi Ilulissanilu. Qularutissaanngitsoq aana: Tamatuma kingunerisaanik illoqarfinnut taakkununnga marlunnut nutserneq annerulissaaq.
Taamaattumik aamma tupinnanngilaq Qeqqata Kommunia ernumammat. Ilami mittarfissuit taakku marluk ammarpata Air Greenland pissutissaqavinngikkuni Kangerlussuarmut minnavianngilaq. Taava maannakkut Kangerlussuarmi inuit 500-t sussappat? Sumut nuussappat? Sumi suliffittaassappat? Immaqa Nuummi suliffittaarsinnaagaluarput. Kisianni sumi ineqassappat? Tassami Nuummi inissaaleqineq annertoqaaq, maannakkullu Nuummi inissiat akii amilaarnaannartumik akitsoriartorput.
Taamaattumik ila nunarput ataatsimut tamaat isigalugu inerisaasoqarnissaa piffissanngunnginnerpa? Ukiut 30-t qaangiuppata nunarput ataatsimut isigalugu qanoq isikkoqartinnissaa takorloorparput? Ikiliartuinnassaguttalu qanoq iliussaagut?
Aanami qularnanngitsoq: Sattaaserluta qanorlu iliuuseqarata pisut isiginngitsuusaaginnarlugit qanoq iliuuseqanngikkutta, immaqa taava illoqarfiit marluk pingasut kisimik ajugaassapput. Takorloorsinnaavarput sorliit. Pinngitsooratik Nuuk Ilulissallu – immaqalu Sisimiut illoqarfilluunniit alla. Sinneri ammuinnaq ammuinnaq.
Kommuneqarfik Sermersooq pilersaarutiminik iluatsitsissappat, tassa ukioq 2030-mi Nuummi 30.000-inngussappata, taava sinerissami taamaallaat 25.000-it najugaqalersimassapput.
Takussutissiaq matuma ataaniittoq assersuutaannaagaluarpoq – kisianni Kommuneqarfik Sermersuup anguniakkani iluatsissappagu, allatullu qanoq iliuuseqartoqanngippat, taava illoqarfinni allani nunaqarfiinilu inoqassutsip 2030-mi qanoq isikkoqarsinnaajumaarneranik tikkuussivoq, apeqqutaavorlu: Ilumut pissutsit taamaassinnaanerat kissaatigineripput?
| 2019 | Ikileriaatit/ Amerleriaatit | 2030 | |
| Nanortalik | 1.659 | -1.200 | 459 |
| Qaqortoq | 3.154 | -1.000 | 2.154 |
| Narsaq | 1.629 | -1.100 | 529 |
| Paamiut | 1.420 | -1.100 | 320 |
| Nuuk | 18.221 | 11.779 | 30.000 |
| Maniitsoq | 3.176 | -900 | 2.276 |
| Sisimiut | 6.233 | -1.100 | 5.133 |
| Kangaatsiaq | 1.217 | -579 | 638 |
| Aasiaat | 3.338 | -1.200 | 2.138 |
| Qasigiannguit | 1.161 | -700 | 461 |
| Ilulissat | 4.873 | 500 | 5.373 |
| Qeqertarsuaq | 871 | -600 | 271 |
| Uummannaq | 2.212 | -700 | 1.512 |
| Upernavik | 2.686 | -700 | 1.986 |
| Qaanaaq | 751 | -500 | 251 |
| Tasiilaq | 2.949 | -700 | 2.249 |
| Ittoqqortoormiit | 356 | -200 | 156 |
Uteqqillugu apeqqutigeqqissavarput: Ilumut taamaammat piffissanngunnginnerpoq nunatta siunissaa aammalu uagut tamatta atugarissaarnerulernissarput anguniarlugu ukioq 2030-mi nunarput qanoq isikkoqassanersoq oqallisigissallugu?
Maannakkummi Nuummut katersuunneq sukkasoorujussuarmik ingerlavoq. Tamanna piumagaanni isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaavoq, akueralugulu. Imaluunniit periarfissap aapparisinnaasaa, tassa nunatta siamasissumik tamarmi inoqarnissaa, suli ilumut soqutiginerlugu oqallisigisinnaavarput. Tamannamiuna nunatsinni innuttaasunut oqartussaasunullu iluamik oqallisissanngortikkusukkipput.
Taamaattumik sineriammi inerisaaniarta: Avannaani, Qeqqani, Kujataani Tunumilu.
Tassa nunatsinni inuit ikiliartornerat ernumanartorujussuartut isigaarput. Tassami taamatut ingerlaannassagutta maani nunatsinni sumiiffiit ilaanni sulisussaaleqineq suli annertuseriaannaavoq. Aamma utoqqartatsinnut pilersuisussat ikiliartuinnartillugit tassuuna aamma ajornartorsiuteqalissaagut. Akileraartartullu ikiliartortillugit aamma aningaasat isumaginninnermut, peqqinnissaqarfimmut, atuarfeqarfinnut il.il. atugassat soorunami ikiliartulissapput.
Siulersuisuunerit nalunaarutaat tamakkerlugu aajuk – una tooruk.