SIK-p siulittaasuata Jess G. Berthelsenip maajip aallaqqaataani oqalugiarnermini eqqaavaa nunatta karsia maanna “imaqanngimmat” aatsitassarsiornikkut aningaasarsiorfiusinnaasunik pilersitsinissaq aalluttariaqartoq – pigissaarnerulernissaq anguneqassappat. Oqalugiaat tamaat uani atuaruk.
Ataqqinartut Sulisartut.
Ataqqinartut Sulisartut, ulluinnarni inuiaqatigiit ingerlaannarsinnaaqqullugit suliartortuaannartut.
Nunatsinni asasatsinni sumilluunniit suliaqaraluarutta tamatta sulisartuuvugut. Tamatta inuiaqatigiinnik kiffartusseqataavugut, sumilluunniit suliaqaraluarutta, pinngitsoorneqarsinnaanatalu. Taamaattumik sulisartut sumilluunniit suliaqaraluarussi sulisartut ulluanni pilluangaaritsi.
Immikkulli taarusuppakka ataqqinartut sulisartut, utoqqaat angerlarsimaffiinni utoqqartatsinnik tungiuisut ilissittaaq sulisartut ulluanni pilluangaaritsi, tassaavusi ajuusaarnaraluartumik suliffigisassinni sukkatsikkaluttuinnartumik “arpattussat”. Tassami ukiuni tulliuttuni utoqqartagut paaqqutarineqartariaqartussat amerliartupiloortussaapput.
Kisitsisit takutippaat meeqqat inunngortartut ikiliartuinnartut, sulisinnaasullu aam-ma ikiliartulereerlutik. Piffissaq ungasinngitsoq isigalugu utoqqaat angerlarsimaf-fiini sulinnaasunik amigaateqarnerput annertusigaluttuinnartussaavoq, tassami ajuusaarnaraluartumik kalaaleqatigut suli sulisinnaasut amerligaluttuinnartut Danmarkimut nuuttalerput, taamalu maani nunami amigaatigineqalerlutik.
Isumaqarpunga Nunatsinnut asasatsinnut uloriarnartorsiortitsinerpaaq tassaasoq maani nunami amerleriartorunnaarluta ikiliartupiluulernikuunerput.
Taava aperisoqarsinnaavoq sooruna Danmarkimut kalaaleqatigut nuuttalersut ?
Nunatsinni aningaasarsiat pisissutigineqarsinnaanerat ukiuni arlalinni annikilliartor-poq, kingullertigullu malunnarsiartorpoq akit sukkasuumik qaffakkiartortut – nunatsinniinnaanngitsoq, Nunarsuarli tamaat isigalugu.
Nunani allani aningaasarissaarnerusuni assigiinngitsutigut ikiorsiissutit aallartinneqarput, ilaatigut atugarliornerusunut qaavatigut tapiissuteqartarnikkut, ilaatigullu orsussamut akitsuutinik appaanikkut.
Tamannalumittaaq maani nunami periarfissaasinnaassagaluarpoq. Aningaasar-tuutissanik eqqartuiinnarata aningaasarsiorfiusinnaasunik pilersitsiortornitsigut. Tassami piviusoq unaavoq. Maannakkut Nunatta karsia imaqanngilaq, imaasiinnarlunilu qaavatigut aningaasaliisoqarsinnaanani.
Sulisartut kattuffiattut oqaannarsinnaagaluarpugut uagut tamakku susassarinngi-lagut. Ilissi politikerit isumagiinnartussaavarsi aningaasarsiat pisissutigineqarsinnaanngorlugit naammattunik qaffassagisi – allamik naamik.
Kisianni Nunarsuarmi aaqqissuussineq taamaanngilaq. Nalunngilarput Landskarsi aningaasanik amigaateqaleraangat sutigut arlaatigut qaffaasoqartartoq. Allanillu akiliisussaqanngilaq. Uagut inuiannguit maani nunami ikiliartuinnartut kisitta akiligassaraarput. Assersuutigalugu qanittukkut sarfamut aammalu imermut akigitin-neqartut qaffanneqarput. Nunarput aningaasarissaarnerusimagaluarpat tamanna pinngitsoortinneqarsimasinnaagaluarpoq. Minnerunngitsumik inissianut akliutit Namminersorlutik Oqartussat aningaasarsiarititaannut naapertuutinngilluinnarput. Aammalu maannakkut pisiniarfinni akigitinneqartut Nunarsuarmi pissutsit peqqutigalugit akisunerujussuannut aningaasarsiaritinneqartut naapertuutinngilluinnarput.
Kisianni uagut qinersisartut aamma tassani akisussaaqataavugut politikerit neriorsueqattaartut qinertaratsigit. Uffalu tikkuussinngitsut aningaasat suminngaanniik aassanerlugit.
Pinngitsoorusunngilanga Folketingemut qinigaasunut pilluaqusissallunga. Folketingimummi isertitassatsinnik qinerseqqammerpugut, tassanilu qineqqusaartut amerlanerit nilliaatigaat namminiilivinnissaq, tamannalu imminermink ajunngilaq. Aanali ippigisara, namminiilivinniarlutik qineqqusaartut tamangajammik Danmarkimiik aningaasanik pissarsinissaq qineqqusaarutigaat, illuatungaatigullu qinnuu-loorfiginiakkatsik akerartorlugit. Isumaga naapertorlugu taamatut namminiilivittoqarsinnaanngilaq. Qinnuuloorluni namminiilivittoqarsinnaanngilaq.
Nalullugulu aningaasartuutissat suminngaanniik matussuserneqassanersut akisussaaffinnik angerlaassiniaqattaarunnaarniarta. Tassami angerlaassigaluarutta nalul-lugulu aningaasartuutigiligassagut suminngaanniik matussanerlugit, akiliisussatuat tassaapput uagut, allanimmi akilernissaqanngilaq. Taamatullu aasit ilaasortagut ulluinnarni inuuniarnermikkut eqqorneqartussaallutik. Soorlu Fødevarestyrelsip angerlaanneqarnissaa qineqqusaarutigineqarpoq, ilaatigut paasiuminaatsitannik. Isumaqartoqarpat angerlaatiinnarneratigut avammut tunisassiorneq ajornanngin-nerulissasoq kukkuneruvoq. Namminnermiuku aaliangersartaraat nunaminnut eqqunneqartussat qanoq ittuussanersut aammalu qanoq suliarineqassanersut.
Savalimmiormiut ilinniarfiginiartigit, taakkuva aamma namminiilivinnissamik kissaateqarput. Kisianni Danmarkimiik qinnuuluunngillat, namminnerli aaliangernermikkut Danmarkimiik tapiissutit ikiliartortippaat, taakkumi ilisimavaat qinnuuloorluni namminiilivittoqarsinnaanngitsoq.
Pilersaarusioqqaartariaqarpugut. Siullermik Nunatta aningaasarsiorfigisinnaasaanik nutaanik pilersitsisariaqarpugut, taamaalilluta aatsaat Nunatsinniik nuuttartut ikilisissinnaagatsigit.
Atagu aatsitassarsiorsinnaaneq oqaloqatigiissutigilaartigu – uranimik akoqarpata akoqanngippataluunniit arlaatigut isumasioqatigiinnitsigut paaseqatigiinnialaarta. Ernumasut sunaana ernummatigigaat, taavalu aatsitassarsiornissami kissaateqartuusugut, atagu akerartuunnata oqaloqatigiilaarta, arlaatigullu paaseqatigiilluta.
Uanga qanga, ila ila qanga, aamma uranimut naaggaartunut ilaanikuuvunga. Kisi-anni Nunarsuaq najugarisarput allanngoqaaq, ila ila allanngoqaaq. Qujanartumik paasissutissat sumiluunniit aaneqarsinnaanngornikkuupput. Isumannaallissaaneq qangamut sanilliullugu pitsaanerungaalernikuuvoq. Teknologi nutaaq eqqunneqarnikuuvoq, peqqinnissarlu salliunneqangaalernikuulluni il.il.
Maani nunami kalaaleqatigut aammalumi ilaatigut partiit oqariartortarput illoqar-fimmut qanittumi aatsitassarsiortoqassanngitsoq. Septemberimi Sverigip avannaani aatsitassarsiorfimmut illoqarfimmi Kirunamiittumut paasisassarsiorpugut, taannalu aatsitassarsiorfik illoqarfiup qeqqaniippoq. Aatsitassarsiorneq ingerlaannaq-qullugu illoqarfimmi najugaqartut 12.000-it illoqarfiup illuatungaanut nuuppaat.
Soorunami tupigusoqaluta apeqqutigaarput taamatut illoqarfiup nutaartaanut nuutinneqarnertik qanoq igineraat. Akissutaallu puigornavianngilara: “Allatut ajornaqaaq, illoqarfinnguarput illoqarfittut ataannassappat taamatut ilortariaqarpugut”. Kiisalu angallassisutta oqaatigisaa aamma qamunga pulavoq, oqarmat: “Ippassaq pisuttuarlunga najugarisimasarput saneqquppara, aserfallassimaqaaq, nalunngilaralu piiarneqalersoq, qullivunga, uannulli oqarfigaanga, ajunngilaq nalunngiinnarpara taamaattoqarnerata periarfissat allat aamma ammaakkumaarai”.
Uagut kalaallit immitsinnut aperiniarta maani nunami ullumi imaakkatta siunissami tassa taamaassaagut ? Uninngarusaarluta taamatut immitsinnut inissisimaterujoor-luta ? Alloriaqqinniaratalu, taamatut inissisimanitsinnut allat pisuuteqattaarusaarlugit ? Pisuutitsiuarneq tassaavoq nammineq akisussaaffimmik tigusiumannginneq.
Aalisakkat qaqittakkagut ikiliartorput. Raajartassat ikiliartortinneqarput, tamannalumi uanga ikkarnartoqartinngilara, pissutigalugu maani nunami asangaakkanni qimagutereeruma meeqqakka aammalu ernuttakka inuussutissaqarnissaat kissaatigigakku, raajartassanimmi appaannginneq isumaga naapertorlugu akisussaassu-seqanngitsuliornerussagaluarmat.
Raajartassat appartinneqanngikkallarmata raajaleriffiit maannakkut sisamaasut pingasuinnaat raajat qaqinneqarsinnaasut naammassisinnaakutsoorpaat – ilaanarsinnaavaat. Massakkullu raajartassat appartinneqarnerisa kingunerisaanik raajaleriffiit marluinnaat qaqinneqarsinnaasut tamaasa suliarisinnaavaat.
Naalakkersuisut oqariartoqattaarput a’ Polar Raajat aamma Royal Greenland oqaloqatigiipput, aaqqiissutissamik nassaassaqqaarput. Soorlu uanga tamanna upperivallaarnagu. Isumaqarpunga Naalakkersuisut qulaaniik aaliangiisariaqalersut. Tassami piviusut imaapput. Aasiaat illoqarfittut ammatiinnassavarput imaluunniit allatulli iliuuseqarata ammut ingerlarusaartoq isigerusaassavarput? Taava raajaleriffiit sisamaasut arlaat pinngitsoorani pilliuteqartariaqarpoq. Isumaga naapertorlugu tamanna allaqqunneqarsinnaangilaq. Annernaraluarpalluunniit aaliangertoqartariaqalerpoq taamatut inissisimarusaartitsiinnarani.
Qanittukkunaasit USA-p præsidentiata Kalaallit Nunaat eqqaaqqippaa piniaraluara-miunngooq itigartinneqarami. Arraa presidentip ilisimagaluarnerlugu maani nunami inunnik najugaqartoqartoq. Kalaallit Nunaat kisiat tiguniarlugu oqanngilaq, aamma Canada, Cuba, Iran, Gaza tiguniarpai. Allaat kingullertigut siorasaarilluni Iranimi inuiaat 90 millionit suujunnaartinniarlugit. Tullianimita nuna suna tiguniarlugu oqassava? Allaammi kingullertigut oqartarpoq maani nunatsinni nammineq sujumaguni sujumaguni. Allaneqanngilagut suunngitsugut asuli pinngussat inuttaqanngitsut tiguinnarneqarsinnaasut. Arraa inuuvugut maani nunami najugaqartuarsimasut Nunatsinnut asangaakkatsinnut misigissuseqangaartut. Pinnguaanngilagut tiguginnarneqarsinnaasut.
Nalunngilarput USA-p præsidentiata suna anguniaraa, isumaqarami taamatut iliornernermigut uagut kalaallit USA-mut ikaarsaassasugut. Oqassaanga, taamaattoqar-navianngilaq taama pisiariuminartiginngilagut, taamalu uukapaatiginata.
Siullermik taamatut nunatsinnik tigusiniarluni oqaaseqarmat Nunatsinniik oqariartortarpugut qallunaajunianngilagut amerikkarmiuunianngilagut. Suniarpugummi? Apeqqusertagara, taavami suniarpugut isumaqartuaannaramami taamatut oqariartorneq naammanngitsoq.
Taamaattumik Naalakkersuisuusut qutsaviginngitsoorsinnaanngilakka ingerlariaqqimmata suleqatissarsiorlutillu.
Aamma isumaqarpunga Danskit Statsministeriat Mette Frederiksen qutsavigisariaqaripput qasuttuilluni Naalakkersuisut siulittaasuat peqatigalugu piffissaq annertooq nunarpassuarnut illersortissarsiorlutik sulisimanerannut. Naalakkersut siulittaasuat, Naalakkersuisut. Qujanaq, allaat ilaatigut Nunatsinni pissutsit allatut ajornartumik unikaallatsillugit Nunatta annaanneqarnissaa salliutillugu sulissutigigassiuk. Qanormi iliussagaluaratta. Nunarpummi USA-p tigusimagaluarpagu naamminiilivinnissaq, maanilu nunami nammineq oqartussaassuseqarnissaq tamaat annaasimassagaluaratsigu.
Isumaqarpunga aammattaaq pissusissamisoortoq Nunanut allanut Naalakkersuisorisimasarput uggornaraluartumik Siumut Naalakkersuisoqatigiinniit tunuarnerata kingunerisaanik tunuartoq Vivian Motzfeldt qutsavigissallugu, Trumpimiik tatisimaneqaleruttornitsinni ilungersungaarluni Nunatsinnut asangaakkatsinnut qasusuilluni annaassiniarpoq Nunatta tiguneqannginnissaa anguniarlugu. Tamatuma saniatigut Nunarpassuarnut suleqatigisinnaasatsinnut, Kalaallinullu illersuiniartunut matorpassuarnik ammaavutit. Vivian, ilinnut qujanaq.
Sulisartoqatikka, Kalaaleqatikka, Nunarsuarmi pissutsit qangatut ikkunnaarput. Qanga naatsorsuutigisinnaasagut naatsorsuutigisinnaajunnaarnikuuvagut, allaat uagutsinnik illersuisussatut inissisimasoriuagarput Nunarput sakkulersorluniluunniit tigussagaluaruniuk siorasaarinikuuvoq. Taamaammat manna Nunarput asa-sarput nammineq oqartussaaffigalugu pigiinnassagutsigu nunanik allanik suleqatissarsiortariaqarpugut, uagut pingaartitatsinnik, uatsinnik illersuisunik.
Asasakka sulisartoqatikka nunami suminngaanneeraluartut. Asasakka kalaaleqatikka. Atagu ingerlariaqqilaarta. Suniarata tassani uningaruusaarsinnaanngilagut, ingerlariaqqittariaqarpugut. Qaqqagut ujaqqallu ilaalu ilanngullugit isigissallugit alianaakkaluaqisut isigiinnarlugit inuussutigisinnaanngilagut. Allatut ajornaqaaq piniartuuneq aalisartuunerlu kisiisa inuussutigisinnaanagit nassuerutigisariaqar-parput. Periarfissanik allanik nunarsuarmioqatitsinnit pisariaqartinneqaqisunik aningaasarsiutigilluarsinnaasatsinnik peqarpugut. Ingerlariaqqissagutta pilliuteqanngitsoorsinnaanngilagut. Kalaaleqatigut amerligaluttuinnartut Nunarput qimallugu nuuttartut. Nuuttartut ikiliartortilissagutsigit pigissaarneq maani nunami pilersissallugu aqqutissatuaavoq.
Kingumullu sulisattut ulluanni pilluangaaritsi ullorsiorluarisilu.