Maajip aallaqqaataani oqalugiaat

Maani atuaruk SIK-p siulittaasuata Jess G. Berthelsenip maajip aallaqqaataani Katuami oqalugiaataa.

Ataqqinartut sulisartut, nunarsuaq tamakkerlugu sulisartut ulluanni pilluangaaritsi. Kiisalu pinngitsoorusunngilanga kommunalbestyrelsinut Inatsisartunullu qinigaasu­nut pilluaqqusissallunga – ilissilu pilluaritsi kikkut tamat oqartussaaqataaneranni qi­nigaagassi, inuiaqatigiit tamaasa kiffartuukku­mallugit.

Aammalu Naalakkersuisunngortut pilluaritsi, sulilluarnissassinnillu kissaappassi.

Tassami naalakkersuisunngortut qineqqusaarutaat tusarnaarsimavavut, taamaattumillu aamma naatsorsuutigaarput qineqqusaarutitik piuviusunngortissagaat.

Innuttaasut atugarissaarnerulernissaat qineqqusaarutigineqarpoq, taamaattumillu isumaqatigiinniarnissatsinnut assut isumalluarpugut. Tassami eqqaamalluarparput politikkikkut aaliangiisoqar­toq perorsaasut akissarsiaat immikkut qaffaaffigineqas­sasut, taman­nalu pivoq aamma politikerit maannakkut naalakkersuisunngortut er­seqqissumik kaammattuuteqarnerisigut. 

Imaanngilaq tamanna ajorigatsigu – aningaasarsiarissaarnerulersummi qutsanna­qaat. Kisianni immikkoortitsisoqassanngippat meeqqanik paaqqinnittarfinni sulisut allat aamma taamatut qaffaaffigineqarnissaat naatsorsuutigaarput. Taakkoqartinnagumi paaqqinnittarfiit ingerlasinnaanngillat. Eqqaa­mal­lugu paaqqinnittarfimmi inimi su­lisuni peror­saa­soq ataasiugaangat uagut ilaasortavut marluusarmata, ilaa­sortavullu taakku marluk sulinngippata paaqqinnittarfik ingerlasinnaanngilaq. Aam­ma paaq­qinnittarfinni ilaasortavut igaffimmiut asaasullu sulinngippata paaqqinnit­taarfiit inger­­lasinnaanngillat.

Ilisimaneqartariaqarportaaq allarpassuarni sulisussanik amigaateqaratta. IIaatigut utoqqaat angerlarsimaffiini sulerusuttunik assut amigaateqarpugut, taakkunanilu sulisut assut taarseraapput. Isumaqarluinnarpugut taarseraannerujussuannut peqqutaasut aningaasarsiat. 

Taamani perorsaaasut aningaasarsiaannik politikkikkut akulerulluni qaffaasoqarmat politikerinit oqariartuu­tigineqarpoq perorsaasunik amigaateqartugut taakkua aningasaarsiaat appasippallaaqimma­ta. Taa­maammat aamma naatsorsuutigaarput soorlu utoqqaat angerlarsimaffiini sulisunut immikkuttaaq qaffaasoqas­sa­soq – assigiinngisitsisoqassanngippat.

Kiisalu qineqqusaarnerup nalaani maani nunami napatitsisunut annertunerusumik oqariartorto­qan­nginneranut tupigusuppunga. Tassa ilaasortavut aalisakkerivinni sulinngippata nuna manna ingerlanneqarsinnaanngilaq. Taakkumi sulinngippata ilissi uangalu aningaasarsiassaqanngilagut. Taamaattumik ua­gut nammineq suliffeqarfiutitsinni, aalisakkerivinni, sulisut aningaasarsiaat aamma aaqqiivigineqarlu­innartariaqarput – aammami aalisakkerivinni ilaatigut sulisussaaleqisoqartarmat. 

Tassa politikkikkut siuttussatsinnik qinersineq naammassisimalerpoq. Isumaqarpugullu maanna oqaaseqarfigisassakka ukiuni tulliuttuni politikerinit qinigaasunit sulissutigalugillu aaqqiivigineqartariaqartut. 

Aatsitassarsiornerup aningaasarsiorfiulluartup aallartisarneqarnissaa pisariaqali­vip­­poq. Tassami inuussutissarsiutinik allanik pilersitsisariaqavippugut, aalisarnermi aju­tumiiallappat tikkuinnartussagatta – aammalu aalisapilunneq pinngitsoortinni­arutsigu inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsisariaqarpugut, aalisakkat saniatigut aningaasarsiutissatsinnik nutaanik pisariaqartitsivikkatta.

Soorunami uggornanngitsuunngilaq Kuannersuarni aatsitassarsiorniarneq aallartinneqarsinnaanngitsutut isikkoqarmat. Ilami neriuutigilluinnaraluaratsigu ilaa­sor­tatta minnerunngitsumik Kujataani suliffissaaleqisut suliffeqalersin­naanerat. Ta­matuma saniatigut Kuannersuarni aatsitassarsiulernikkut nunatta ani­ngaa­sa­qarne­rata ilorraap tungaanut aallarsinnaanissaa neriuutigisimagaluaratsigu – ilaatigummi peqqinnissaqarfipput napparsimammat akissaaleqinerput pissutiga­lugu.

Oqartariaqarpugummi peqqinnissaqarfipput napparsimasoq. Tamatumunnga ilaa­tigut p­issu­taa­voq aningaasakilliornerput, naak ukiumut 1,5 milliardit koruunit peq­qinnissa­qarfimmut atortaleralu­arivut. Qularnanngilarlu kisitsit taanna ukiuni tulliuttuni qaffak­kiartuinnassasoq.

Assersuutissaq: Maani nakorsiaqattaaraluarlutik iluamik kiffartuun­ne­qarsinnaan­ngin­namik Danmar­­kimi privatimut nakorsiarput, tappava­nilu paasineqarlutik kræf­terlutik. Kisianni toqqannartumik Danmarkimi napparsimaveqarfinnut ikaarsaartin­ne­qar­sinnaanngillat. Nunatsinnukarteq­qaar­­neqassapput, tassanilu nakorsaq immik­kut ilisimasalik Danmarkimiit tikit­tussaq qaammat ataaseq utaqqisinnaasarpaat, napparsimasup Danmarkiliarnissaanut nu­taamik innersuussisussaq. 

Tamanna pissusissamisoorsinnaanngilaq, allaat inuup inuuneranik pin­ngu­arnertut taasariaqarpoq. Taamatummi peqqinnissaqarfitta napparsimanera aammalu ani­ngaasassaaleqinera maannakkut inuit inuunerinik qassinimmitaava naleqalerpa?

Takornariartitsineq malunnaateqarnerusumik nunatta karsianut kommunillu karsiinut iluaqutaaninngorlugu aaqqissuussiffgineqartariaqarpasippoq. Tassami tupaal­laati­gi­sannik Qeqqata Kommuniata aamma Avannaata Kommuniata akileraarutitigut maluginnginne­rarpaat coronap atuunne­rata nalaani takornarissat takkutin­ngit­soorneri. Aali mittarfissuit pilersinniarneqartut takornariarpassuinngooq takkunniassamata.


Ajuusaarnaraluartumik maannakkut inuusuttorpassuit suffeqaratik nunami maani inooqataapput. Uffalu sumiiffippassuarni assannik amigaateqartugut. Taamaam­mat inuusuttut immikkut qanoq iliuuseqarfigineqartariaqarput – nunatta inerisar­neqarnissaanut peqataasinnaangortillugit. Eqqaamassavarpulli assuariinnarlugit pe­­qa­taatilernaviannginnatsigit. Eqqaamassavarpummi taa­matut inissisimaso­qar­neranut inuiaqatigiittut tamatta akisussaaqataagatta. Taamaattumik suliffit­taar­nis­saq imaluunniit ilinnialernissaq pillugu saaffigisartagaq Majoriaq suleqatigalugu inuu­suttut taakku ujarneqartariaqarput, immikkullu aaqqissuussiffigalugit.

Utoqqartavut ataqqinarnerusumik qasuersertissinnaasariaqarpavut. Soraar­nin­ngor­nerminni aningaasanik tigusartagaat qaffaaffigineqarluinnartariaqarput, ajuu­saarnaraluartumimmi tusarsaaleraluttuinnarpoq ilaasortavut utoqqalillutik qasuer­saa­ru­suk­kaluarlutik qasuersaarsinnaanngitsut akissaqannginnertik pissutigalugu. Tamanna pissusissamisoorsinnaangilaq.

Inissaaleqineq sumiiffiit ilaanni annertoqaaq, meerartagullu nukittuut pilersissa­gut­­sigit toqqissisimaffigisinnaasaminnik ineqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaammat Ineqarnermuttapiissutit aaqqivigineqarnissaat piffissanngorpoq, isertitatigut killissarititaasoq qaffallugu. Ilaa­sortarpassuaqarpugummi isertitatigut kil­lis­sarititaa­sunik qaangeeqqasunik. Isumaqarpugummi ineqarnermut akiliut ani­ngaa­sarsiat annerpaamik 30 procentiinik angissuseqartariaqartoq. Tassami sineriassuatsinni ilaatigut inissiarpassuit piiaarpagut atorneqanngimmata, illuatungaa­tigullu Nuummi ilaasortagut ukiut 15-it utaqqisariaqartarput initaarniarlutik.

Taamaammat aamma nunatta qanoq ineriartortinneqarnissaa oqallisaasariaqarluinnalerpoq. Ullumikkutut ingerlaannarsinnaanngilagut. Siorna maani Nuummi 430-nik amerlisimavugut. Kialuunniit takorloorsinnaavaa taamatut inger­laan­­nas­sa­gutta sineriapput qanoq inuerukkiartortigissasoq. Piffissanngorpoq illoqarfinnik nunarfinnillu allanik inerisaaffiusussanik tikkuaanissaq – taamaanngippammi ilaa­sa anguniagartik angussavaat, tassa 2030-mi Nuummi 30.000-inngussasugut. Anguni­agaq alutor­nartoq, kisianni uungaannaq isigivallaartoq. Aperisari­a­qarattami: Taa­va­mi sineriak?

Naggataatigullu: Neriuppunga Inatsisartunut kommunalbestyrelsinullu qinikkavut tamarmik sule­qa­tigiillutik inuiaqatigiit sapinngisamik atugarissaarnerulernissaat anguniarlugu suleqatigiis­sasut. Ilami ajuusaarnaraluatumik kalaaleqativut amerliartuinnarput Danmarkimut nuuttartut, maani nunatsinni atugassarititaasut naammaginagit. 

Tamanna illuanut saaatinneqartariaqarpoq. Kalaaleqatitta Danmarkimut nuussimasut – „avalassimasut“ – uternissaat sulissutigisigu, atugassarititaasut maani nunatsinni aaqqiiviginngikkutsigit uternaviarunanngimmata.

Maani Covid-19-ip nalaani inuiaqatigiinnut kiffaartuussilluarsimasunut qujaru­suppunga. Utoqqaat illuini sulisut, peqqinnissaqarfimmi sulisut, minnerunngitsu­millu pisiniarfinni sulisut qamannga pisumik qutsavissaapput. Coronamut tatammutileruttortugut pisiniarfimmi sulisut suliinnarput, uagut inuiaqatigiinni nerisassaqarsinnaaniassagatta, taakkuami aamma tatammussimagaluarpata qanoq ili­orsimassagaluarnerpugut. Imaallaammi paasivarput pisiniarfinni sulisut inuia­qa­ti­giinnut qanoq pingaaruteqartigisumik sullissisut. Taamaattumik aammattaaq taakkunani sulisut aningaasarsiaat qaffaaffigineqarluinnartariaqarput.

Naggataatigut oqaasinnguaq Biibilimeersoq ullutsinni suli tulluanngaartoq tassaa­soq: „eqqartuussinaveeritsi eqqartuunneqaqqunasi“.

Inuiannguit ikittunnguuvugut sineriassuarpullu isorartoqisoq inoqarfiuvoq, inuian­nguusugullu tamatta immitsinnut atorfissaqartippugut. Tamattalu qujanartumik assigiinnata, ilami tamatta assigiikkutta inuuneq qanoq ilaa pikkunaak. Uanga inummik naammattoorsisimanngilanga kukkuneqanngitsumik. 

Una pivara, uagut pisussaanngilagut eqqartuussissalluta, tassami nunatut siuarsima­sutut tamakkulerisussanik peqarpugut. Pisus­saan­ngi­la­gut inuit nalareersut qaa­vatigut isimmittassallugit, aammalu inuit pineqaatissinneqareersimappata uagut pisussaanngilagut qaavatigut eqqartuussissalluta.

Inoqatigummi inatsisinik unioqqutitsisimasut ajattarlugit atorsin­naan­ngit­sutut nalilersorniarutsigit taava kikkut maani nunami inuussappat. Pineqaatissinneqareer­si­mappata tamatta inuiattut pisussaafigaarput inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaasus­sanngorlugit uterteqqissallugit, tikilluaqqullugit suleqatiseralugit, taamatummi iliunngikkutta manna nuna ataatsimoorluta suleqatigiilluta kivissinnaanngilarput.

Taamaattumik siunnersuutiginiarpara, immitsinnut neriorsoqatigiissasugut pinerluu­teqarsimagutta pinerluuteqarsimanngikkuttaluunniit, partiimut sumulluunniit atagaluarutta siunissami suleqatigiinnitsigut inuiaqatigiinnut nunarput pitsaanerpaa­mik inissisimaqqullugu pingasoriarluta imminut hurraarutigissasugut. 

Kingumullu Sulisartut ulluanni pilluaritsi! Ullorsiorluarisitoq

Jess G. Berthelsen
Kattuffiup siulittaasua