Maani atuaruk SIK-p siulittaasuata Jess G. Berthelsenip maajip aallaqqaataani Katuami oqalugiaataa.
Ataqqinartut sulisartut, nunarsuaq tamakkerlugu sulisartut ulluanni pilluangaaritsi. Kiisalu pinngitsoorusunngilanga kommunalbestyrelsinut Inatsisartunullu qinigaasunut pilluaqqusissallunga – ilissilu pilluaritsi kikkut tamat oqartussaaqataaneranni qinigaagassi, inuiaqatigiit tamaasa kiffartuukkumallugit.
Aammalu Naalakkersuisunngortut pilluaritsi, sulilluarnissassinnillu kissaappassi.
Tassami naalakkersuisunngortut qineqqusaarutaat tusarnaarsimavavut, taamaattumillu aamma naatsorsuutigaarput qineqqusaarutitik piuviusunngortissagaat.
Innuttaasut atugarissaarnerulernissaat qineqqusaarutigineqarpoq, taamaattumillu isumaqatigiinniarnissatsinnut assut isumalluarpugut. Tassami eqqaamalluarparput politikkikkut aaliangiisoqartoq perorsaasut akissarsiaat immikkut qaffaaffigineqassasut, tamannalu pivoq aamma politikerit maannakkut naalakkersuisunngortut erseqqissumik kaammattuuteqarnerisigut.
Imaanngilaq tamanna ajorigatsigu – aningaasarsiarissaarnerulersummi qutsannaqaat. Kisianni immikkoortitsisoqassanngippat meeqqanik paaqqinnittarfinni sulisut allat aamma taamatut qaffaaffigineqarnissaat naatsorsuutigaarput. Taakkoqartinnagumi paaqqinnittarfiit ingerlasinnaanngillat. Eqqaamallugu paaqqinnittarfimmi inimi sulisuni perorsaasoq ataasiugaangat uagut ilaasortavut marluusarmata, ilaasortavullu taakku marluk sulinngippata paaqqinnittarfik ingerlasinnaanngilaq. Aamma paaqqinnittarfinni ilaasortavut igaffimmiut asaasullu sulinngippata paaqqinnittaarfiit ingerlasinnaanngillat.
Ilisimaneqartariaqarportaaq allarpassuarni sulisussanik amigaateqaratta. IIaatigut utoqqaat angerlarsimaffiini sulerusuttunik assut amigaateqarpugut, taakkunanilu sulisut assut taarseraapput. Isumaqarluinnarpugut taarseraannerujussuannut peqqutaasut aningaasarsiat.
Taamani perorsaaasut aningaasarsiaannik politikkikkut akulerulluni qaffaasoqarmat politikerinit oqariartuutigineqarpoq perorsaasunik amigaateqartugut taakkua aningasaarsiaat appasippallaaqimmata. Taamaammat aamma naatsorsuutigaarput soorlu utoqqaat angerlarsimaffiini sulisunut immikkuttaaq qaffaasoqassasoq – assigiinngisitsisoqassanngippat.
Kiisalu qineqqusaarnerup nalaani maani nunami napatitsisunut annertunerusumik oqariartortoqannginneranut tupigusuppunga. Tassa ilaasortavut aalisakkerivinni sulinngippata nuna manna ingerlanneqarsinnaanngilaq. Taakkumi sulinngippata ilissi uangalu aningaasarsiassaqanngilagut. Taamaattumik uagut nammineq suliffeqarfiutitsinni, aalisakkerivinni, sulisut aningaasarsiaat aamma aaqqiivigineqarluinnartariaqarput – aammami aalisakkerivinni ilaatigut sulisussaaleqisoqartarmat.
Tassa politikkikkut siuttussatsinnik qinersineq naammassisimalerpoq. Isumaqarpugullu maanna oqaaseqarfigisassakka ukiuni tulliuttuni politikerinit qinigaasunit sulissutigalugillu aaqqiivigineqartariaqartut.
Aatsitassarsiornerup aningaasarsiorfiulluartup aallartisarneqarnissaa pisariaqalivippoq. Tassami inuussutissarsiutinik allanik pilersitsisariaqavippugut, aalisarnermi ajutumiiallappat tikkuinnartussagatta – aammalu aalisapilunneq pinngitsoortinniarutsigu inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitsisariaqarpugut, aalisakkat saniatigut aningaasarsiutissatsinnik nutaanik pisariaqartitsivikkatta.
Soorunami uggornanngitsuunngilaq Kuannersuarni aatsitassarsiorniarneq aallartinneqarsinnaanngitsutut isikkoqarmat. Ilami neriuutigilluinnaraluaratsigu ilaasortatta minnerunngitsumik Kujataani suliffissaaleqisut suliffeqalersinnaanerat. Tamatuma saniatigut Kuannersuarni aatsitassarsiulernikkut nunatta aningaasaqarnerata ilorraap tungaanut aallarsinnaanissaa neriuutigisimagaluaratsigu – ilaatigummi peqqinnissaqarfipput napparsimammat akissaaleqinerput pissutigalugu.
Oqartariaqarpugummi peqqinnissaqarfipput napparsimasoq. Tamatumunnga ilaatigut pissutaavoq aningaasakilliornerput, naak ukiumut 1,5 milliardit koruunit peqqinnissaqarfimmut atortaleraluarivut. Qularnanngilarlu kisitsit taanna ukiuni tulliuttuni qaffakkiartuinnassasoq.
Assersuutissaq: Maani nakorsiaqattaaraluarlutik iluamik kiffartuunneqarsinnaannginnamik Danmarkimi privatimut nakorsiarput, tappavanilu paasineqarlutik kræfterlutik. Kisianni toqqannartumik Danmarkimi napparsimaveqarfinnut ikaarsaartinneqarsinnaanngillat. Nunatsinnukarteqqaarneqassapput, tassanilu nakorsaq immikkut ilisimasalik Danmarkimiit tikittussaq qaammat ataaseq utaqqisinnaasarpaat, napparsimasup Danmarkiliarnissaanut nutaamik innersuussisussaq.
Tamanna pissusissamisoorsinnaanngilaq, allaat inuup inuuneranik pinnguarnertut taasariaqarpoq. Taamatummi peqqinnissaqarfitta napparsimanera aammalu aningaasassaaleqinera maannakkut inuit inuunerinik qassinimmitaava naleqalerpa?
Takornariartitsineq malunnaateqarnerusumik nunatta karsianut kommunillu karsiinut iluaqutaaninngorlugu aaqqissuussiffgineqartariaqarpasippoq. Tassami tupaallaatigisannik Qeqqata Kommuniata aamma Avannaata Kommuniata akileraarutitigut maluginnginnerarpaat coronap atuunnerata nalaani takornarissat takkutinngitsoorneri. Aali mittarfissuit pilersinniarneqartut takornariarpassuinngooq takkunniassamata.
Ajuusaarnaraluartumik maannakkut inuusuttorpassuit suffeqaratik nunami maani inooqataapput. Uffalu sumiiffippassuarni assannik amigaateqartugut. Taamaammat inuusuttut immikkut qanoq iliuuseqarfigineqartariaqarput – nunatta inerisarneqarnissaanut peqataasinnaangortillugit. Eqqaamassavarpulli assuariinnarlugit peqataatilernaviannginnatsigit. Eqqaamassavarpummi taamatut inissisimasoqarneranut inuiaqatigiittut tamatta akisussaaqataagatta. Taamaattumik suliffittaarnissaq imaluunniit ilinnialernissaq pillugu saaffigisartagaq Majoriaq suleqatigalugu inuusuttut taakku ujarneqartariaqarput, immikkullu aaqqissuussiffigalugit.
Utoqqartavut ataqqinarnerusumik qasuersertissinnaasariaqarpavut. Soraarninngornerminni aningaasanik tigusartagaat qaffaaffigineqarluinnartariaqarput, ajuusaarnaraluartumimmi tusarsaaleraluttuinnarpoq ilaasortavut utoqqalillutik qasuersaarusukkaluarlutik qasuersaarsinnaanngitsut akissaqannginnertik pissutigalugu. Tamanna pissusissamisoorsinnaangilaq.
Inissaaleqineq sumiiffiit ilaanni annertoqaaq, meerartagullu nukittuut pilersissagutsigit toqqissisimaffigisinnaasaminnik ineqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaammat Ineqarnermuttapiissutit aaqqivigineqarnissaat piffissanngorpoq, isertitatigut killissarititaasoq qaffallugu. Ilaasortarpassuaqarpugummi isertitatigut killissarititaasunik qaangeeqqasunik. Isumaqarpugummi ineqarnermut akiliut aningaasarsiat annerpaamik 30 procentiinik angissuseqartariaqartoq. Tassami sineriassuatsinni ilaatigut inissiarpassuit piiaarpagut atorneqanngimmata, illuatungaatigullu Nuummi ilaasortagut ukiut 15-it utaqqisariaqartarput initaarniarlutik.
Taamaammat aamma nunatta qanoq ineriartortinneqarnissaa oqallisaasariaqarluinnalerpoq. Ullumikkutut ingerlaannarsinnaanngilagut. Siorna maani Nuummi 430-nik amerlisimavugut. Kialuunniit takorloorsinnaavaa taamatut ingerlaannassagutta sineriapput qanoq inuerukkiartortigissasoq. Piffissanngorpoq illoqarfinnik nunarfinnillu allanik inerisaaffiusussanik tikkuaanissaq – taamaanngippammi ilaasa anguniagartik angussavaat, tassa 2030-mi Nuummi 30.000-inngussasugut. Anguniagaq alutornartoq, kisianni uungaannaq isigivallaartoq. Aperisariaqarattami: Taavami sineriak?
Naggataatigullu: Neriuppunga Inatsisartunut kommunalbestyrelsinullu qinikkavut tamarmik suleqatigiillutik inuiaqatigiit sapinngisamik atugarissaarnerulernissaat anguniarlugu suleqatigiissasut. Ilami ajuusaarnaraluatumik kalaaleqativut amerliartuinnarput Danmarkimut nuuttartut, maani nunatsinni atugassarititaasut naammaginagit.
Tamanna illuanut saaatinneqartariaqarpoq. Kalaaleqatitta Danmarkimut nuussimasut – „avalassimasut“ – uternissaat sulissutigisigu, atugassarititaasut maani nunatsinni aaqqiiviginngikkutsigit uternaviarunanngimmata.
Maani Covid-19-ip nalaani inuiaqatigiinnut kiffaartuussilluarsimasunut qujarusuppunga. Utoqqaat illuini sulisut, peqqinnissaqarfimmi sulisut, minnerunngitsumillu pisiniarfinni sulisut qamannga pisumik qutsavissaapput. Coronamut tatammutileruttortugut pisiniarfimmi sulisut suliinnarput, uagut inuiaqatigiinni nerisassaqarsinnaaniassagatta, taakkuami aamma tatammussimagaluarpata qanoq iliorsimassagaluarnerpugut. Imaallaammi paasivarput pisiniarfinni sulisut inuiaqatigiinnut qanoq pingaaruteqartigisumik sullissisut. Taamaattumik aammattaaq taakkunani sulisut aningaasarsiaat qaffaaffigineqarluinnartariaqarput.
Naggataatigut oqaasinnguaq Biibilimeersoq ullutsinni suli tulluanngaartoq tassaasoq: „eqqartuussinaveeritsi eqqartuunneqaqqunasi“.
Inuiannguit ikittunnguuvugut sineriassuarpullu isorartoqisoq inoqarfiuvoq, inuiannguusugullu tamatta immitsinnut atorfissaqartippugut. Tamattalu qujanartumik assigiinnata, ilami tamatta assigiikkutta inuuneq qanoq ilaa pikkunaak. Uanga inummik naammattoorsisimanngilanga kukkuneqanngitsumik.
Una pivara, uagut pisussaanngilagut eqqartuussissalluta, tassami nunatut siuarsimasutut tamakkulerisussanik peqarpugut. Pisussaanngilagut inuit nalareersut qaavatigut isimmittassallugit, aammalu inuit pineqaatissinneqareersimappata uagut pisussaanngilagut qaavatigut eqqartuussissalluta.
Inoqatigummi inatsisinik unioqqutitsisimasut ajattarlugit atorsinnaanngitsutut nalilersorniarutsigit taava kikkut maani nunami inuussappat. Pineqaatissinneqareersimappata tamatta inuiattut pisussaafigaarput inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaasussanngorlugit uterteqqissallugit, tikilluaqqullugit suleqatiseralugit, taamatummi iliunngikkutta manna nuna ataatsimoorluta suleqatigiilluta kivissinnaanngilarput.
Taamaattumik siunnersuutiginiarpara, immitsinnut neriorsoqatigiissasugut pinerluuteqarsimagutta pinerluuteqarsimanngikkuttaluunniit, partiimut sumulluunniit atagaluarutta siunissami suleqatigiinnitsigut inuiaqatigiinnut nunarput pitsaanerpaamik inissisimaqqullugu pingasoriarluta imminut hurraarutigissasugut.
Kingumullu Sulisartut ulluanni pilluaritsi! Ullorsiorluarisitoq
Jess G. Berthelsen
Kattuffiup siulittaasua