Septembarip aallartilaarnerani SIK-p ataatsimeersuarneranut tunngatillugu arlalinnguanik tamanut nalunaaruteqareerpugut:
1) Ataatsimeersuarnissaq sioqqullugu ilisimatitsissuteqarpugut. 2) Siulittaasumik siulersuisuunernillu qinersinermit nutaarsiassaq (aatsitassarsiornermut tunngasumik oqaaseqaammik akuersissutigineqartumik ilalik) ataatsimeersuarneq naammassimmat ualeq taanna nassiupparput. 3) ”Immikkoortortaqarfitsialannik” toqqaaneq nittartakkakkut nalunaarutigaarput. 4) Taavalu Jess G. Berthelsen pillugu atuakkiaq nalliuttorsiutaasoq ataatsimeersuarneq sioqqutitsiarlugu saqqummersinneqartoq nalunaarutigaarput.
Taavalu sapaatip-akunnerani kingullermi SIK-p allattoqarfia kattuffimmi peqatigiiffinnut tamanut nassiussaqarpoq ataatsimeersuarnermit imaqarniliamik. Imaqarniliarlu taanna najoqqutaralugu – una tooruk imaqarniliaq aajumallugu – matumuuna paasissutissiissaagut ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqartut eqikkarlugit suunersut.
SIK-p 2021-mi ataatsimeersuarnera (GAS / SIK-p ataatsimeersuarnerisa 23-ssaat) pisarnertut nuannersumik aallarnerneqarpoq ingerlaaqatigiinnermik.
Malittarisassat allannguutaat tamalaat
”SIK-p malittarisassai” (aamma kattuffiup “inatsisaanik” taaneqartartut) nutarterneqarput – una tooruk malittarisassat nutaat taakku aajumallugit. Tassami siulersuisuunerit peqatigiiffiillu malittarisassat (aamma ulluinnarni ”kattuffiup inatsisaanik” taaneqartartut) iluarsissutissaannik arlalinnik siunnersuuteqarput. Pingaarnersiorlugit makkuupput:
- Oqaaseqatigiit ”Inunnik nunallu inoqqaavinik allanik …” il.il. ukiorpassuanngortuni siunertat malittarisassani allassimaffianni (§ 2-mi) allaqqapput nunani tamalaani suleqatigiinnermut tunngatillugu. Maanna nunani tamalaani kattuffinnik suleqateqarnissap allassimanissaa naammagalugu oqaaseqatigiit taakku peerneqarput.
- Aalajangersagaq nutaaq (§ 3, imm. 3) ilaasortat soraarninngorsimasut SIK-mit ikiorneqarsinnaanerannik pisinnaatitaaffitik pillugit oqartussaasunut saaffiginninneranni, soorlu utoqqalinersiutinut soraarnerussutisiassallu tapiinut tunngasutigut.
- SIK-p aaqqissuussaanerani allannguut (§ 4): ”Klubbeqarneq” atorunnaassaaq. Manna tikillugu peqatigiiffiit 35-t inorlugit ilaasortallit klubbiusarput, 35-t qaqigaangamikkit immikkoortortaqarfinngortarlutik.
- Aaqqissuussaanermi klubbeqarnerup atorunnaarnera ilutigalugu attaveqaateqarneq aaqqissuussaanermut ilanngunneqarpoq (§ 4). Imaappoq illoqarfinni nunaqarfinnilu immikkoortortaqarfeqanngitsuni attaveqaatinik, inunnik aalajangersimasunik saaffigisassanik, toqqaasoqartassasoq.
- Ataatsimeersuarnerit marluk akornanni Nakkutilliisoqarfik ataasiarluni ataatsimiittassaaq (§ 16). Malittarisassat maanna atuuttut malillugit ukiut tamaasa taamatut ataatsimiittoqartartussaavoq. (Nakkutilliisoqarfeqarnermi siunertat ilagaat ataatsimeersuarnermi aalajangiussat piviusunngortinneqarnersut nakkutigissallugu).
- Aalajangersagaq nutaaq, kattuffiup siulittaasuata ataatsimeersuartunit tunuartinneqarsinnaaneranik (§ 25). Malittarisassat pisoqqat naapertorlugit siulersuisuunerit siulittaasumik tunuartitsinissamik aalajangiisinnaatitaagaluarput soorlu kattuffiup aningaasaataanik atornerluisoqarsimatillugu.
- Peqatigiiffiup SIK-mut atasup sunik suliassaqarneranik aalajangersagaq nutaaq erseqqinnerusoq (§ 34, imm. 2). Tamatumani ilaatigut pineqarput sulisut sinniisaannik qinersisitsinerit sumiiffinnilu sulisitsisunut attaveqartarnerit.
- SIK-p Inuusuttai pillugit aalajangersakkat ilassutaat. SIK-p allattoqarfiata SIK-p Inuusuttaanut tunngatillugu isumagisassai erseqqissarneqarput (§ 36, imm. 4).
- Aalajangersagaq nutaaq SIK sumiiffimmi suliffeqarfimmik isumaqatiginninniaraangat sumiiffimmi sulisartut peqatigiiffiat peqatiserineqartassasoq. (§ 37, imm. 4).
- Ilaasortat illoqarfinni nunaqarfinnilu peqatigiiffeqanngitsuni najugaqartut akiliutissaatpeqatigiiffimmit qaninnermit aalajangersarneqartassapput, akiliutit tamarmiusut ilaat sumiiffinni suliniutinut atorneqartussat eqqarsaatigalugit (§ 38, imm. 2).
- Ilaasortaanermut akiliutit qanoq akilerneqartarnissaat: Aallaaviusoq tassaassaaq ilaasortaanermut akiliutit PBS-ikkoortumik akilerneqartarnissaat. Sulisitsisulli isumaqatigalugit akissarsianik ilanngaanikkut ilaasortaanermut akiliutit akilerneqartarsinnaapput (§ 38, imm. 4).
- Peqatigiiffiit SIK-p allattoqarfianit naatsorsuuserissunneqassasut (§ 41). Maannamut tamanna SIK-p malittarisassaani allassimanngikkaluarpoq, peqatigiiffiilli malittarisassaanni nalinginnaasuni 2013-imili allassimalluni.
- Aalajangersagaq nutaaq, tassa siulersuisuunerit ukiorpassuarni ilaasortaasimallutik suliunnaartunik ataqqinaammik ilaasortanngortitsisinnaasut (§ 42, imm. 3).
Peqatigiiffiit – imaanngitsoq immikkoortortaqarfiit
Soorlu atuartartut eqqumalluartut malugisimassagaat, matuma qulaani SIK-p malittarisassaanik iluarsiissutit allaaserineqarneranni taaguut maannamut nalinginnaasumik atorneqartoq immikkoortortaqarfik atunngikkipput, kisianni peqatigiiffik atoripput. Tamatumunnga nassuiaatissaq aajuna:
Maniitsumi sulisartut peqatigiiffiat siunnersuuteqarsimavoq malittarisassani ima allaqqasut: ’Immikkoortortaqarfiit’ iluarsineqassasut ima allaqqalerlutik: ’Peqatigiiffiit’. Tunngavilersuutigaat pineqartut tassaammata peqatigiiffiit, soorlumi aamma SIP-nik oqartarnermi tamanna ersertoq, ’P’ tassaalluni ’peqatigiiffiat’.
Aammali tamatuma siusinnerusukkut oqallisigineqartarnerani nalunanngilaq peqatigiiffiit nammineersinnaatitaanerat malunnartinniarneqartoq, tassaaginnaratik kattuffiup immikkoortortaqarfii.
Maniitsumit siunnersuut siulersuisuunerit taama iluseqartillugu isumaqatiginngilaat. SIP-t peqatigiiffiunerat siulittaasup tullerisimasaata Ludvig Larsenip ilumoornerarpaa. Tamatumali peqatigisaanik kattuffimmut immikkoortortaapput – tassa immikkoortortaqarfik kattuffilerinermi taaguutaagami GAS/SIK-p 1956-imi pilersinneqarneranili atorneqarsimasoq.
Maniitsumit siunnersuut tamanna oqaaseqarfigineqareermat taasisitsissutigineqarpoq: 16-it akerliupput, 22-t isumaqataapput, pingasut taaseqataanngillat. Taamaalilluni akuersissutigineqarpoq.
Maani SIK-p nittartagaani aalajangerneq tamanna malissavarput ”immikkoortortaqarfimmik” allassimasut ”peqatigiiffinngortiterlugit”, tamanna pissusissamisooraangat. Tassami taaguutip ”immikkoortortaqarfiup” atunngivinnissaa siumoortumik neriorsuutigineqarsinnaanngilaq – taaguutaammat nalinginnaasoq akuerisaasorlu kattuffiit assigiinngitsut qanoq aaqqissuussaanerannik nassuiaaniartilluni ulluinnarni atugaasoq.
Ataatsimeersuarnerup qulequtaraa “Ataatsimoorutta nukittunerussaagut”. Aajuku ataatsimeersuarnermi taasisinnaatitaasut 41-t ilaat.
Aalajangiussat sulissutiginiakkallu allat
Kattuffiup aaqqissuussaaneranut tunngasut saniatigut ataatsimeersuarnermi aalajangiussaqartoqarpoq sulissutigisassanik assigiinngitsunik, isumaqatigiissuteqartarnikkut imaluunniit politikkikkut suliniutitigut naammassiniagassanik. Pingaartumik makkuupput:
- SIK-mut ilaasortat ilinniarsimasut kattuffinnut allanut nuuttarnerat unitsinniarlugu isumaqatigiissutitigut iliuuseqarnissaq. Tamanna pisinnaavoq 1) isumaqatigiinniartarnerni ilinniarsimasunut annerusumik illuartitsisoqartalerneratigut, aamma 2) sulinngiffeqarluni angalanissamut aningaasaliisarnerit nutaamik aaqqissuunneqarneratigut.
- Ilaasortat kisiisa isumaqatigiinniunneqartalernissaannik eqqarsaat tapersersorneqarpoq. Ullumikkummi SIK-p peqatigiiffiillu nukiit annertuut atortariaqartarpaat allaat sulisut ilaasortaanngitsut akissarsiaasa qaffannissaat anguniarlugu.
- Sulinngiffeqartarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnissaa sulissutigineqassaaq sulinngiffeqartarneq sap. ak. tallimanit arfinilinnut sivitsorlugu.
- SIK-mut ilaasortat utoqqalillutik suliunnaarsimasut kattuffimmut attuumassuteqartuaannarnissaat suliniutigineqassaaq. Malittarisassanut ilanngunneqarpoq ilaasortat utoqqaat pisinnaatitaaffitik pillugit oqartussaasunut saaffiginninneranni SIK-mit ikiorneqarsinnaanissaat. Aamma periarfissat allat taagorneqarput.
- SIK-p isumaginninnermut aningaasaateqarfiisa sumiiffinni ilivissarsiutileqatigiinnik suleqateqarniarsinnaanerat, ilaasortat ilivissanut aningaasaliiffigineqartarsinnaanerannut periarfissarsiornermut atatillugu.
- Suliffeeerunnermi ikiorsiissutit pitsanngorsarneqarnissaat, aningaasartaasigut aamma ingerlatsinermi aaqqissuussinikkut.
- Nunatta aningaasaqarnerata ineriartortinneqarnissaa SIK-mullu ilaasortat nutaanik suliffissaqalernissaat pillugu aatsitassanik qaqutigoortunik aatsitassarsiorniarnerit SIK-p tapersersorpai, saniatigut tunisassiassatut uranitaqarpata uranitaqanngippataluunniit. Erseqqissaatigineqarporli tamanna pinngortitamut avatangiisillu eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqassasoq, aammalu sulisartut peqqinnissaat suliffiannilu isumannaallisaaneq salliutinneqassalluni.
► Una tooruk tamanna pillugu oqaaseqaat tamakkerlugu atuarumallugu
Ukiuni tulliuttuni marlunni ilaasortat akiliutissaat
Tassani aalajangiiffigineqarput ilaasortat akiliutaannit kattuffiup karsianut nakkartinneqartartussat angissusissaat aammalu ilaasortat ilaasa minnerusumik akiliuteqartartussat akiliutaasa angissusissaat.
- Ilaasortaanermut akiliutip ilaa kattuffiup pisassaa ilaasortamut ataatsimut qaammammut 150 kr.-iugaluartoq 165 kr.-inut qaffanneqassaaq, tamannalu atuutilissaaq 1. apriili 2022-mit.
- Ilaasortat ilaat uku affarmik akiliuteqartassapput: a) suliffissaaleqisut, b) piffissap ilaannaani sulisut aamma c) ilinniagaqartut.
- Ilaasortat ilaat uku kuartimik akiliuteqartassapput: Soraarnerussutisiallit.
Ataatsimiinnermik aqutsisoq taasinernillu kisitsisartut pingasut siulersuisuunernik qinersinermi nakkutigeqqissaagassaqarput.
Ataatsimeersuarneq naammassilluarpoq katinngatillu imoqqissaagassaapput poortorluagassaallutillu.